Ounasvaaran kesässä

Aloitimme heinäkuun lomailemalla Santasport Lapin Urheiluopistolla. Hämmästyimme, kun opistolla oli tupa täynnä maastojousiampujia, jotka kisailivat MM-kisojaan Ounasvaaran maisemissa. Heillä oli useita päiviä maastossa kilpailuja, jopa keski-kesän yöttömässä yössäkin. Me tyydyimme lenkkeilemään ja kävelemään mäkisillä reiteillä. Iltalenkki ensin alamäkeen ja sitten takaisin ylämäkeen. Uutukaiset kuntoportaat kävimme myös testaamassa.

Minulla oli useita kyläpaikkoja Rovaniemellä. Kävimme kahvittelemassa sekä vaihtamassa kuulumiset tätieni luona. Serkkuni kanssa lähdimme ”Kuninkaan laavulle” maisemia ihailemaan ja makkaraa grillaamaan. Kävelimme hiekkatietä ylämäkeen reilut parikilometriä ja pujottelimme kallion ylitse kohti laavua. Kylläpä sieltä avautui jylhä maisema Ounasjoen suuntaan.

Lapin kesään kuuluivat hyttyset, kylmä vesi ja mansikat. Mustikat olivat vasta kypsymässä raakileina. Rovaniemellä keskustassa pyöri kesäturisteja jonkin verran. Muutamana päivänä serkkuni ajeli bussia ja vei jousiampujia Ounasvaaralta kaupungin hotelleihin.

Arktikum-museon näyttelyssä katsoimme makuuasennossa revontuliesitystä. Se oli ihan jännittävä. ”Suomalaisen kansanuskomuksen mukaan Revontulet syntyvät siitä, että kettu juoksee tuntureilla ja saa kipinät aikaan hännällään.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!

Gardajärven kevät

     

Tulin tyttöäni moikkaamaan Italiaan hänen kummitätinsä kanssa. Voin kertoa, että tämä oli minulle ensimmäinen kerta Italiassa. Saavuimme auringonlaskun aikaan Malcesineen hotellimme. Taksikuskimme ajoin Veronasta Gardajärven itäpuolta pikkukylien läpi ja me ihailimme näköaloja. Tyttöni oli meitä odottamassa ja päässyt tutustumiskierrokselle hotelliimme.


Hotelliltamme oli puolen tunnin reippailu mutkaista vuoristotietä alaspäin Malcesineen.
Kävimme Malcesinen linnassa, jossa juuri vähän ennen meitä oli vihitty kaunis hääpari linnan parvella. Linnasta löytyi pienistä huoneista erilaisia museoita, joihin pääsimme tutustumaan. Kiipeilimme muureille muiden vieraiden mukana ja ihailimme maisemia. Linna sijaitsi aivan Gardajärven rannalla.

Lauantaina halusimme käydä järven toisella puolella Limonessa
, jonne oli lyhyt venematka Malcesinen satamasta. Limone oli kaunis kylä vuorenrinteen alapuolella rantabulevardeineen ja mukulakivikatuineen. Lauantaina siellä oli paljon turisteja, koska useat laivat pysähtyvät kylässä. Rantabulevardilla oli kauniita kukkaistutuksia ja buksiapuut oli leikattu veistoksellisiin muotoihin.

Monte Baldon vuorenhuiput olivat aivan vieressämme. Kävimme iltauinnilla, saunassa ja ihailimme auringonlaskua länsipuolelle Gardajärveä. Saimme viettää ihanaa naisten pitkää viikonloppua, jutustella yhdessä ja rentoutua Italian auringon alla. Italialainen tunnelma ja hyörinä sai hymyn huulillemme.


Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kevätpäiviä!

Paloma puiston keväässä

Maaliskuun viimeisellä viikolla päivittäin teimme kävelyretkiä Paloma puistoon. Siellä mantelipuut ja graniittiomenat olivat täydessä kukassa. Puksiapensaat oli leikattu hauskan kaareviin muotoihin. Välillä menimme pieneen ylämäkeen ja seuraavaa polkua alaspäin. Kukko ja kanat kulkivat vapaasti puiston alueella.

Aamuisin puutarhurit aloittivat pensaiden leikkuita ja kukkapenkkien lannoittamista. Isoin homma oli tyhjentää alhaalla oleva lintujen, kilpikonnien ja muutamien kalojen allas vuosittaista siivousurakkaa varten. Lokit ja kyyhkyset olivat ihmeissään, kun heidän kahluualtaansa olisi hetken pois käytöstä.

Rannallakin kunnostettiin, maalattiin suolan ja auringon kuluttamia kaiteita uudelleen valkoisiksi ennen kesäsesonkia. Merivesi oli piristävän kylmää näin maaliskuun lopulla. Kävelimme rannan läpi ja jalkamme kastuivat. Huoneistomme uima-altaassa tarkeni käydä uimassa, siinähän piristyi kummasti.


Poika kävi yhtenä aamupäivänä isänsä kanssa katsomassa paikallisen urheilukentän
, sinne oli reilut pari kilometriä ylämäkeen. Koululuokka juuri aloitteli siellä liikuntatuntia. Paluumatka oli alamäkeen mutkitellen.

Espanjan kevät yllätti lämmöllä, aikaisin aamusta oli viileää, päivisin oli kesäisen lämmintä auringon paistaessa ja iltaa kohden viileni uudelleen. Pitkähihaiset paidat jäivät laukun pohjalle. Milloinhan meillä Suomessa lumet lähtevät ja kevät koittaa?

Toivotan sinulle lukijani Kevään odotusta ja Iloista Pääsiäistä!

Talvinen Helsinkipäivä

Kuin tilauksesta hiihtolomalaisille etelään satoi parin päivän aikana kunnon kinokset ja maisema muuttui talviseksi. Sunnuntaina nappasin sukseni ja lähdin ystäväni kanssa hiihtoretkelle lähipururadallemme. Kiersimme yhdessä takalenkin sekä hevosenkengän kahdesti ennen peltolatuja.

Helsinkiin satoi uutta lunta, onneksi junat kulkivat, kun tapasin veljeni. Lähdimme yhdessä kävelemään Mannerheimintietä pitkin aamupalaravintolaamme ”Kuusi palaa”.  Seuraavaksi meillä oli ohjelmassa museokäynti Kiasmaan. Nykytaiteenmuseossa on pitkiä kaarevia käytäviä, rappusia ja useita näyttelysaleja. Aika erikoisia taideteoksia sieltä löytyi.

Jatkoimme matkaa Tennispalatsin HAM-museoon. Pehmo-näyttely teki minuun vaikutuksen. Siellä oli mm. Metsä-aiheinen todella kookas ryijy, jonka on suunnitellut Montrealin maailmannäyttelyyn (1967) Hugo Simbergin tytär.

Kotipihallani kasvihuoneeni talvehtii. Muutaman kerran olen tiputtanut lunta sen katolta. Tiedätkö, että takavarastossani ikkunalaudalla minulla kasvaa viimevuotinen pelargonia ja rosmariini. Yritän muistaa käydä silloin tällöin kastelemassa niitä. Olohuoneessani tauoilla olen koonnut Alppimaisema palapeliä.

Vetinen tammikuu

Olisiko ilmastonmuutos lämmittänyt tammikuutamme, kun meillä on satanut vettä ja ollut loskaista. Hiihtoladut ovat sulaneet. Sukseni ovat saaneet rauhassa odotella, että vieläkö voisin hiihtää lähipellollamme?

Kudoin itselleni kämmekkäät villalangasta parina iltana, kun meillä töissä tahtoo olla melko viileää sisällä. Ehkäpä lämpötilaa on konttorissamme tiputettu alemmas? Siellä on hyvä olla villasukat jalassa, kämmekkäät käsissä sekä oikein lämmin villapaita päällä.

Ostin tammikuun alussa museokortin ja kävin veljeni kanssa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jättilumpeiden lehdet olivat kadonneet, mutta ihanan vihreää siellä oli. Kuljimme hitaasti eri kasvihuoneissa, tutustuimme eri kasveihin. Puutarhassa kuljeskelu rentouttaa ja talviaikaan siellä ei ole ruuhkaa.

Soivaan Halosenniemi -näyttelyyn tutustuin äskettäin, jossa uusia sävellyksiä soi eri huoneissa suomalaisilta muusikoilta. Säveltäjä oli valinnut Pekka Haloselta taulun ja tehnyt taulun innoittamana sävellyksen. Huoneissa sai istua tuoleille kuuntelemaan musiikkia ja katsomaan taideteoksia.

Tsemppiä sinulle lukijani säiden vaihteluun ja talveemme!


Saimmeko lumitalven?

    

Lumi on vallannut kadut, pihat, metsät ja pellot. Olen hiihtänyt luonnonlumessa marraskuussa ja joulukuussa päässyt koneladulle suksillani. Tämä on muuten etelässä ensilunta! Olen tehnyt monet lumityöt ja putsannut autot lumesta. Nastakengilläni olen kulkenut lähipoluilla.

Perinteiset havukranssit odottavat saajiaan terassillani. Ensin taittelen havuista pieniä kimppuja ja rautalangalla kiinnitän ne kehikkoon. Lopuksi teen rusetin ja kiinnitän sen kranssiin. Tykkään askarrella olohuoneen pöydällä, sanomalehtiä suojaksi ja sitten hommiin.

Parina iltana kudoin Nalle sukkalangasta Strömsö pipot, jotka ajattelin antaa joululahjoiksi. Yhdestä kerästä sain kaksi villapipoa. Meillä töissä vetää isoista ikkunoista ja on oltava lämpimästi päällä. Täytyy muistaa ottaa töihin mukaan villasukat!

Kotonani on sähkönsäästö menossa. Pyykkiä pesen noin kerran viikossa. Tarkkailen kännykälläni tuntisähkön hintaa. Toivoisin tuulisia ilmoja, jotta sähkö olisi vähän edullisempaa. Takka lämpiää meillä usein ja ilmalämpöpumppu lämmittää yläkertaa.

Joulu tulee pian…
Toivotan sinulle lukijani
Hyvää Joulun odotusta!

Mäkitreenit Dubrovnikissa

  

Hyppäsimme syyslomalle aurinkoiseen Dubrovnikiin. Lähdimme lenkkitossut jalassa kävelemään ensin Babin Kukin niemen ympäri. Copacabana rannalla oli aika rauhallista, kun siellä näkyi vain muutamia uimareita. Puut olivat täysin vihreitä, kukat kukkivat edelleen, mandariinipuita näkyi talojen puutarhoissa.

Seuraavana päivänä päätimme oikaista Lapadin kukkulan kautta vanhaan kaupunkiin. Sinne kiipesimme ylämäkeä, kiemurtelimme ja päädyimme umpikujaan, kun kävelypolku ei mennyt eteenpäin. Otimme seuraavan etapin kohti kaupunkia, mutkittelimme uutta kävelypolkua pitkin rantaan ja sieltä rantatietä pitkin Pileen ja Old Town portit tulivat näkyviin. Turistien paljous hämmästytti meitä ja etsimme rauhallisimman sivukadun ruokapaikan.

Takaisin kävelimme suorinta reittiä asunnollemme,  Pilen kautta keskustaan ja sataman reunalta käännös HNK Stadionin ohi Babin Kukille. Dubrovnikin kadut alkoivat tulla tutuksi kävellen. Lokrumin saariretki odotti aamusta. Siellä oli mukavia kävelypolkuja ympäri saarta. Tutkimme saaren luostarin rauniot, puutarhan, kiipesimme jyrkän kivipolun kohti kukkulaa, mistä löytyivät uudet rauniot. Pinjamännyt, oliivipuut, sypressit kasvoivat luonnonpuistossa rehevinä.

SRD-vuorelle halusimme kiivetä kävelypolkua pitkin, kunhan vain löytäisimme alkupaikan. Ystävällinen rouva neuvoi meille, mistä nousivat portaat ja pääsisimme ison tien yli. Kiipeilypolku meni aluksi metsässä varjossa, mutta kun pääsimme ylöspäin, niin kivipolku mutkitteli puiden yläpuolella. Ylöspäin oli kunnon mäkitreeniä kiivetä, kun aurinko helotti kuumana. Serpentiinimutkat tulivat tutuiksi ja minun piti pitää katse maassa, jotta en kompastuisi kivenmurikoihin. Pikkuisen hikinen urakka oli kiipeämisessä, mutta pääsimme huipulle.


Toivotan sinulle lukijani mukavan reipasta loppusyksyä!

Elokuu puutarhassani

Kasvihuoneessani tomaatit on narulla nostettu kattoon, jotta ne kypsyisivät nopeammin. Joitain punaisia tomaatteja olen jo kerännyt ja laittanut salaatteihin. Kyllähän ne omat tomaatit maistuvat erinomaisilta, mehukkailta ja kesältä. Tulostin kotiini keittiön jääkaappiin kasvihuoneen hoito-ohjeet, kun olin muutaman päivän poissa. Ötökkäpaprikani piristyivät heinäkuussa ja ensimmäinen vihreä paprika on muuttumassa punaiseksi ja monta vihreää paprikaa tulossa lisää. Tämä on ensimmäinen kesäni kasvihuoneeni kanssa. Hellepäivinä siellä pitää käydä useaan kertaan suihkuttamassa ja kastelemassa.

Kasvimaassani muutama valkosipuli selvisi viime talvesta, suurinosa ei. En ole raaskinut ottaa sipulien päässä olevia pikkuisia kukkasipuleita pois, vaikka tiedän, että se vie osan voimasta ja maassa oleva sipuli jää pienemmäksi. Harakka meinasi syödä pensasmustikkani verkosta huolimatta, minun piti uudistaa verkkoja, jotta saisin omat pensasmustikkani. Kesäomenani ovat jo ohi, Pirjaa riitti omenapiirakoihin ja syötäväksi. Kaneliomenat jatkavat kypsymistä puussa.

Elokuun alussa poikkesi neljän vuoden tauon jälkeen Tallinnan helteeseen ja siellä kaduille mahtui hyvin kulkemaan, kun ei ollut ruuhkaa. Rotermannin kukkakauppa oli tehnyt timanttiananaksista hienon kukkakaaren, jota he kastelivat päivittäin. Karnalux -lankakauppaan en tällä kertaa ehtinyt piipahtaa, vaikka vähän olisi tehnyt mieli. Kesäkäsityönä tein parit oranssit villasukat.

Poikani kanssa olemme uineet viereisen kunnan hiekkakuopalla, kun meillä järvessä on sinilevää. Elokuu näyttää jatkuvat helteisenä, aamut ovat onneksi kivan viileitä. Muutaman kerran olen ollut ohjaajana Seurakisoissa, joissa kirmaavat ja hyppivät 4-9 vuotiaat lapset. Niissä harjoitellaan eri lajeja ja kerätään suoritustarroja omaan lajipassiin. Se on muuten jännää puuhaa…

Mukavia loppukesän päiviä sinulle lukijani!

 

Mustikassa Saimaalla


Lähdin aamusta aikaisin ajelemaan ystäväni mökille Saimaan rannalle Savon sydämeen.
Pidin yhden tauon Juvan pesäpallokentällä ja starttasin autoni eteenpäin kohti määränpäätä. Olin tavannut ystäväni viisi vuotta sitten ja olin innoissani, että voisimme viimein vaihtaa kuulumiset ja viettää pitkän kesäviikonlopun yhdessä.

Pilvipoutainen päivä innosti meidät souturetkelle ja koira tuli mukaan veneeseen pelastusliivit yllään. Minäkin soudin pienen pätkän. Kun menimme järven selälle, niin vene alkoi keikkumaan.  Päätimme rantautua kallioiselle luodolle hetkeksi, katsella sieltä maisemia.



Seuraavana päivänä soudimme veneellä läheiselle niemelle mustikkaan
, jotta voisimme tehdä kesän ensimmäisen mustikkapiirakan mökillä. Muutaman tunnin saimme uurastaa, jotta kippomme täyttyivät mustikoista ja pääsimme paluumatkalle. Järvellä lipui joutsen rauhallisesti eteenpäin.

Kävimme hiekkatiellä ulkoiluttamassa koiraa ennen saunomista ja pulahdusta järveen. Luonnon rauha oli sanoin kosketeltavana Saimaan rannalla. Iltanuotiolla ihailimme järven tyyneyttä ja punertavaa taivasta sekä katselimme harmaiden sadepilvien röykkiöitä.

Rentouttavaa loppukesää sinulle lukijani!



Minusta parasta kesässä on metsässä retkeily, uiminen ja liikkuminen ulkoilmassa.

Alkukesän viljelyni

Kasvihuoneeni on Lobo-omenapuuni takana ja viljelen tomaatteja, amppelimansikoita sekä yrttejä. Joka päivä käyn avaamassa oven sekä tuuletusluukun, jotta ilma lähtee kiertämään. Minulla oli muutama paprikakin istutuslaatikossa, mutta niihin tuli jokin ötökkä lehtiin ja laitoin istutuslaatikon äkkiä pois kasvihuoneestani. Onhan tämä tämmöistä harjoittelua, että miten saisin tomaattini kasvamaan hyvin ja tekemään paljon pikkutomaatteja. Sain lämpömittarin kasvihuoneeseeni, näen olohuoneeni seinästä, että paljonko siellä on lämmintä ja mikä on kosteusprosentti.

Viileä kevät piti pitkään jännityksessä, että itävätkö laittamani siemenet kasvimaissani. Salaatit ja sipulit lähtivät hyvin kasvuun, mutta pinaatit ovat vielä vähän pieniä ja heikkoja. Kausimansikat kukkivat parhaillaan ja saa nähdä tuottavatko mansikkaa. Yhtenä iltana meidän pihalla vieraili pieni käpytikka, se kävi ensin leikkimökin seinässä olevassa hyönteishotellissa poimimassa nokallaan jotain ja sitten meni omenapuuhun koputtamaan.

Keväällä tilasin pari pylväspihlajaa ja istutin ne aidan viereen. Taimia on pitänyt kastella ahkeraan, jotta juurtuisivat hyvin. Saa nähdä viihtyvätkö meidän pihalla, kun vieressä on aika iso kuusi, joka vie voimaa näiltä uusilta puilta. Pidätkö puutarhan hoidosta? Minä pidän, vaikka välillä sehän on semmoista rikkaruohojen nyppimistä.

Pihallani kukkivat alppiruusut, pioni on tehnyt monta nuppua, unkarinsyreeni lopettelee kukkimistaan. Hyötypihallani on omenapuita, päärynäpuu, herukkapensaita, karviaisia, raparperia. Nähtäväksi jää, että kuinka lämmin tästä kesästä tuleekaan. Toivoisin väliin sadepäiviä, jotta piha pysyisi vihreänä eivätkä kasvini nuukahtaisi.

Mukavan leppoisia keskikesän päiviä sinulle lukijani!