Pakkastalvi

Niin se talvi tuli tammikuussa. Pakkaslunta satoi useana päivänä. Hauskaa, kun se on niin kevyttä, että helposti sain tehtyä lumityöt. Hain sukseni varastosta ja heti, kun lähipellolle oli ajettu latupohja, lähdin kokeilemaan hiihtämistä. Pakkaspäiviä on ollut koko kuukauden ja Tuusulanjärvestä on tullut hieno ulkoilupaikka. Kasvihuoneeni on talvehtimassa.

Pojalleni hankittiin käytetyt luistimet, jotta hän pääsisi vihdoin luistelemaan järven jäälle. Pakkanen kiristi otettaan ja järvelle oli saatu pitkä jääreitti Tuusulasta Järvenpäähän saakka. Aurinkoinen talvipäivä houkutteli porukkaa järvelle, minä hiihdin, poikani luisteli, osa ulkoilutti koiriaan. Matkalla näimme potkukelkkailijoita, pyöräilijöitä, kävelijöitä ja kaikki nauttivat upeasta talvisäästä.


Jotta Tuusulanjärvellä ei palella, niin pitää olla todella lämpimästi päällä.
 Minäkin punttasin  kunnolla vaatteita: toppahousut, toppatakin, villapaidan, paksumman pipon, kintaat. Pojallani oli pari pipoa päällekäin. Tiedämme, että kun järvellä kääntyy ympäri, niin silloin yleensä tuuli puhaltaa kylmemmin. Hiihdin repun kanssa ja pidimme juomatauon Sarvikallion kohdalla.

Päiväkin on jatkunut ja valoa tullut lisää. Saapa nähdä, millainen helmikuu tuleekaan. Kuinka pitkään jatkuvat pakkaspäivät ja pääsemme hiihtämään, luistelemaan…

Nautitaan aurinkoisista pakkaspäivistä yhdessä!

 

Hellettä Saimaalla

Lähdin ajamaan autolla sunnuntaina aikaisin Mikkelin ja Juvan kautta kohti Punkaharjua, koska tämä tie oli minulle tutuin. Aamusta oli onneksi vähän liikennettä. Autossani oli Garminin navigaattori mukana, jotta näin nopeusrajoitukset helpommin.

Olin aikataulussa ja ehdin Punkaharjun kaupalle vähän ennen kuin ystäväni tuli sinne koiransa kanssa. Olimme sopineet tapaamisen kaupalle, jotta saisimme yhteiset mökkieväät ostettua. Kaupasta löytyi ihanan tuoreita lähitilan mansikoita meille!

Kun pääsimme mökille, niin äkkiä vaan uimaan Puruveteen. Helle oli lämmittänyt pintaveden hyvin. Huomasimme, että mustikat olivat lähes kypsiä. Lupasin maanantain aamulenkillä käydä katsomassa  entisen mustikkapaikan ihan mökin läheltä. Seuraavana päivänä kävimme tunnissa keräämässä mustikkapiirakan marjat.

Ensimmäisenä iltana lähdimme melomaan järvelle, kun järvi oli tyyntynyt sopivasti. Sain semmoisen helpomman kajakin, joka pysyisin pinnalla, kun olen aika harvakseltaan melonut. Tessu-koira on kokenut vesillä olija, hän pääsee aina ystäväni kajakkiin tai sup-laudalle katselemaan mökkijärven maisemia.

Iltaisin ihailimme auringonlaskuja, että kuinka hienosti taivas värjäytyisi. Tulisiko aurinko näkyviin pilvien välistä? Samalla pelasimme muistipelejä ja muita lautapelejä terassilla.

Järven maisemaa oli rauhoittava katsella ja kuunnella lintujen laulua. Saimaalla vesi oli yllättävän alhaalla ja pohjan kivet tulleet esiin. Olipa hyvä, että järvellä oli merkitty isompia kiviä, että veneilijät sekä melojat osasivat väistää ne. Kyllä Suomen kesä on kaunis ja heinäkuussa meidät yllätti hellekin.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoista kesän jatkoa!

Hiihtolomalla Eirassa

  

Etelä-Suomeen satoi valkoista lunta sopivasti juuri hiihtolomaviikkoa ennen ja oli useita pakkaspäiviä. Pojallani oli lomaa koulusta, joten suuntasimme hotellilomalle keskelle Helsinkiä. Kävelimme Eiraan merenrannalle kohti Uunisaarta. Oli tosi kaunis pakkaspäivä ja muutkin olivat tulleet ulkoilemaan ja valokuvaamaan merta ja lumisia kalliota.

Torstaina ajelimme metrolla Kalasatamaan lounaalle ja siitä Isoisän-siltaa pitkin kohti talvista Mustikkamaata ja Korkeasaarta. Leopardi oli kiivennyt puuhun ja leijonakin jaksoi leikkiä tarhassaan. Luin myöhemmin, että karhut olivat heränneet talviunesta ja olivat jaloittelemassa lumisessa tarhassaan.

Kruunusiltoja rakennettiin ja yllätys, että raitiovaunu tulee muutaman vuoden päästä pysähtymään Korkeasaaren edessä. Ratikkakiskot olivat asennettu valmiiksi osan matkaa.

Viimeisenä lomapäivänäni veljeni tuli kanssamme aamupalalle ja siitä lähdimme museokiertueellemmeKiasman ”Kivi, sakset, paperi” -näyttelyn kiersimme läpi ja tykkäsimme siitä. Varsinkin Abstraktion ihmeellinen maailma -teos, minkä läpi sai kulkea, oli hauska! Meille kaikille uusi tuttavuus oli Helsingin Kaupunginmuseoon, jossa tutustuimme vanhaan Helsinkiin.



Lähilomailu piristää kummasti.
Toivotan sinulle lukijani Tsemppiä lopputalveen!

Vetinen tammikuu

 

Kun katson ulos, niin taas sataa vettä.
Pikkuteillä on ollut hyvin jäistä! Minusta tuntuu, että olisi tullut syksy talven tilalle. Sukseni odottavat ulkoterassilla, jos kuitenkin ilma kylmenisi, sataisi uutta lunta ja pellollemme ajettaisiin uudelleen ladut. Olen ehtinyt hiihtämään vain muutamia kertoja.

Pari viikkoa sitten kävin ostamassa itselleni nastalenkkarit, jotta talvilenkkeily onnistuu helpommin jäisillä poluilla eikä tarvitsisi varoa kaatumisia. Yritän kolmesti viikossa käydä hölkkäämässä, jotta tulisi vähän liikettä niveliini. Maanantaisin ja torstaisin käyn yhteisjumpissa, jossa meitä on tuttu porukka liikkumassa.


Kotipihastani vanha sireenipuu on mennyt juuresta poikki lumen painosta
, puunrunko makaa nyt maassa. Tämä puu on menetetty! Alkutalvesta satoi lunta niin paljon ja sää vaihteli nollan molemmin puolin. Lumi painoi niin paljon, että se ehti vaurioittaa muitakin pensaita katkoen oksia.

Olen miettinyt, että pitäisikö kohta vaihtaa uudet mullat viherkasveilleni, kun päivä on selvästi jatkunut. Huomasin juuri, että Palmuvehkaani on tullut uusia versoja. Yritän muistaa käydä viikoittain kastelemassa takavarastossani rosmariineja, jotka on nostettu sinne kasvihuoneestani.

Nyt on vetinen tammikuu,
mutta millaisena talvi jatkuu?

Aamureippailua Sipoonkorvessa

 
Lähdimme ulkoilemaan heti aamusta Sipoonkorven maisemiin poikani kanssa. Meillä molemmilla oli vapaapäivä. Onneksi oli kirkasta ja aurinkoista eikä sumusta ollut tietoakaan. Syksy on vasta alkamassa, kun on ollut niin kesäisen lämmintä päivisin.
Valitsimme Bisajärven reitin hiihtolatupohjaa pitkin. Metsäpolulla oli mukavan rauhallista. Pian järvi löytyi ja huomasimme, että sorsat olivat rannalla lämmittelemässä. Takaisin lähtöpaikalle menimme metsäpolkuja pitkin ja väistelimme monia puunjuuria.

Kotipihallani talviomenat ovat paisuneet mehukkaiksi ja isoiksi syyskosteuden myötä.
Kasvihuoneessani vielä muutamat kirsikkatomaatit yrittävät saada väriä. Pian joudun siivoamaan sen talviteloille. Kasvatin avomaankurkkuja, paprikoita ja tomaatteja yrttien lisäksi, ensi keväänä uusi yritys.

Mitkä ulkoilureitit ovat suosikkejasi? Ainolasta lähtevistä hiekkapoluista pidän kovasti ja ne ovat tulleet hyvin tutuiksi meille. Keinukallion ulkoilureitit sekä  Sipoonkorven metsäreitit kuuluvat suosikkeihini. Oletko huomannut, että kurjet ovat lähteneet muuttomatkalle, kun kurkiauroja näkyy taivaalla ja kuuluu lintujen juttelua.


Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia Syyspäiviä ja tsemppiä ulkoiluun!

Kesäretkellä lähellä Nuuksiota

Lähdimme tutkimaan Siikajärven maisemia, löysimme pienen rauhallisen uimarannan ja sitä vastapäätä parin kilometrin ulkoilupolun. Tummat pilvet ympäröivät järveä, mutta onneksi aurinko vielä näyttäytyi ja järven vesi oli sopivan lämmintä. Aamupäivästä uimarannalla ei ollut ruuhkaa. Pojan kanssa uimme pariin kertaan ja sitten ulkoilupolulle kuntoilemaan.

Jatkoimme matkaa Veikkolaan, joka oli meille entuudestaan tutumpi paikka. Kiersimme urheilupuiston kuntorataa, matkalta löytyivät kuntoportaat, jotka nousimme ylös. Oli tosi lämmin päivä ja halusimme vielä uudestaan uimaan. Ajoimme pienen matkan autolla Lamminjärven uimarantaan, joka oli pientaloalueen reunalla. Kylläpä virkisti kivasti pulahtaa veteen!

Kotosalla olen kasvihuoneessani kasvattanut avomaan kurkkuja, tomaatteja ja paprikoita. Kaikki nämä olen istuttanut siemenestä ja keväällä oli vähän haasteita niiden kasvattamisessa. Kesä on ollut aika lämmin ja monesti on letkulla pitänyt kastella koko kasvihuone, jotta kasvini eivät ihan nuukahda. Kurkut ovat tänä vuonna olleet vähän puisen makuisia, välillä olen onneksi saanut ihan hyviäkin. Ehkä ne ovat kärsineet kuivuudesta.

Kesällä yritän joka päivä liikkua joko hölkäten, kävellen tai pyöräillen. Lähialueen kuntopolut ovat tulleet tutuiksi. Yhtenä iltapäivänä lähdin pyöräilemään ja päätin ajaa vähän pidemmän reitin. Puolimatkassa minua alkoi janottaa kovasti, kun aurinko porotti kuumasti. Mietin, että menisinkö syömään mustikoita vai miten jaksaisin kotiin asti, kun olin unohtanut juomapullon kotiin. Aurinko onneksi meni pilveen ja sain uudestaan voimia ajaa vauhdilla kotiin.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!

Tule kevät takaisin


Pääsiäisenä aloitin pihani siivousta
, leikkasin viinimarjapensaita, herättelin biokompostiani ja perkasin kukkapenkkiäni. Haravoin omenapuiden lehtiä, mitkä olivat jääneet maahan syksyllä. Oli niin mukava puuhastella ulkona keväisen lämpimässä säässä.

Olen istuttanut tomaatintaimia sekä persiljaa kasvamaan olohuoneen pöydälleni. Yritän hoitaa niitä hyvin, että saisin satoa kesällä. Pian taimet pitää istuttaa isompiin ruukkuihin, jotta ne lähtevät kasvamaan tuuheimmiksi.

On ollut mukava hölkkäillä lähiteillä. Olen monesti mennyt pellon läpi ja tarkkaillut muuttomatkalla olevaa joutsenparia. Varjoisessa ylämäessä on pitänyt väistellä jääkasoja ja lätäköitä. Aurinkoisilla paikoilla tie on ollut ihan sula ja matka on taittunut joutuisasti.

Takatalvi yllätti meidät heti pääsiäisen jälkeen. Lumi valtasi nurmet sekä tiet. Ensin piti pihan perältä käydä hakemassa lumikola ja sitten putsata lumet pois. Aika monet lumityöt on tullut tehtyä talvella. Täytyy toivoa, että lumet sulaa nopeasti ja kevät palaa takaisin meille.

Toivotan sinulle lukijani Hyvää Alkavaa Kevättä!

Retkillä lähipururadoillamme

  

Syyskuu on ollut mukavan lämmin ja monesti olen poikani kanssa suunnannut lähipururadoillemme liikkumaan. Lehtiä on vähän tippunut maahan ja osa lehdistä on saanut keltaista väritystä. Pidän semmoisista hiekkapoluista, joille voi suunnitella ympyrälenkin. Useana sunnuntaina olemme käyneet yhdessä sauvakävelemässä oikein mäkisellä radalla. Siinä hommassa tulee kyllä kuuma nopeasti!

Kasvihuoneellani alkaa olla kesän sato kerättynä. Vielä muutama tomaattiterttu odottaa punastumistaan. Mansikan taimet siirsin avokasvimaalleni talvehtimaan. Kurkun lehdet varsineen pilkoin kompostiini maatumaan. Kasvihuoneeni pitäisi pestä sisältä ja siirtää kukkaruukut varastoon odottamaan ensi kevättä. Päärynäpuuhun tuli satoja pieniä päärynöitä, joita sitten puusta kävimme hakemassa. Kaneliomenat ehtivät kasvaa isoiksi ja meheviksi syksyn aikana.

Aurinkoisena torstaina ajelimme Salpausselän mäkisiin maastoihin aamulenkille. Olipa reitit urheilupuistossa, ehkäpä ne on tehty kilpahiihtoa varten. Kiipesimme myös Radiomäelle ja kiersimme polun. Lähdimme etsimään Malvaa: Visuaalisen taiteen museota kaupungilta. Tutustuimme ”Valon huomassa” digitaalisiin taideteoksiin sekä ”Juuret – aarteita kokoelmista” näyttelyyn.

Tsemppiä sinulle lukijani syksyisiin tuuliin!

Ounasvaaran kesässä

Aloitimme heinäkuun lomailemalla Santasport Lapin Urheiluopistolla. Hämmästyimme, kun opistolla oli tupa täynnä maastojousiampujia, jotka kisailivat MM-kisojaan Ounasvaaran maisemissa. Heillä oli useita päiviä maastossa kilpailuja, jopa keski-kesän yöttömässä yössäkin. Me tyydyimme lenkkeilemään ja kävelemään mäkisillä reiteillä. Iltalenkki ensin alamäkeen ja sitten takaisin ylämäkeen. Uutukaiset kuntoportaat kävimme myös testaamassa.

Minulla oli useita kyläpaikkoja Rovaniemellä. Kävimme kahvittelemassa sekä vaihtamassa kuulumiset tätieni luona. Serkkuni kanssa lähdimme ”Kuninkaan laavulle” maisemia ihailemaan ja makkaraa grillaamaan. Kävelimme hiekkatietä ylämäkeen reilut parikilometriä ja pujottelimme kallion ylitse kohti laavua. Kylläpä sieltä avautui jylhä maisema Ounasjoen suuntaan.

Lapin kesään kuuluivat hyttyset, kylmä vesi ja mansikat. Mustikat olivat vasta kypsymässä raakileina. Rovaniemellä keskustassa pyöri kesäturisteja jonkin verran. Muutamana päivänä serkkuni ajeli bussia ja vei jousiampujia Ounasvaaralta kaupungin hotelleihin.

Arktikum-museon näyttelyssä katsoimme makuuasennossa revontuliesitystä. Se oli ihan jännittävä. ”Suomalaisen kansanuskomuksen mukaan Revontulet syntyvät siitä, että kettu juoksee tuntureilla ja saa kipinät aikaan hännällään.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!

Vetinen tammikuu

Olisiko ilmastonmuutos lämmittänyt tammikuutamme, kun meillä on satanut vettä ja ollut loskaista. Hiihtoladut ovat sulaneet. Sukseni ovat saaneet rauhassa odotella, että vieläkö voisin hiihtää lähipellollamme?

Kudoin itselleni kämmekkäät villalangasta parina iltana, kun meillä töissä tahtoo olla melko viileää sisällä. Ehkäpä lämpötilaa on konttorissamme tiputettu alemmas? Siellä on hyvä olla villasukat jalassa, kämmekkäät käsissä sekä oikein lämmin villapaita päällä.

Ostin tammikuun alussa museokortin ja kävin veljeni kanssa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jättilumpeiden lehdet olivat kadonneet, mutta ihanan vihreää siellä oli. Kuljimme hitaasti eri kasvihuoneissa, tutustuimme eri kasveihin. Puutarhassa kuljeskelu rentouttaa ja talviaikaan siellä ei ole ruuhkaa.

Soivaan Halosenniemi -näyttelyyn tutustuin äskettäin, jossa uusia sävellyksiä soi eri huoneissa suomalaisilta muusikoilta. Säveltäjä oli valinnut Pekka Haloselta taulun ja tehnyt taulun innoittamana sävellyksen. Huoneissa sai istua tuoleille kuuntelemaan musiikkia ja katsomaan taideteoksia.

Tsemppiä sinulle lukijani säiden vaihteluun ja talveemme!