Pääsiäisenä aloitin pihani siivousta, leikkasin viinimarjapensaita, herättelin biokompostiani ja perkasin kukkapenkkiäni. Haravoin omenapuiden lehtiä, mitkä olivat jääneet maahan syksyllä. Oli niin mukava puuhastella ulkona keväisen lämpimässä säässä.
Olen istuttanut tomaatintaimia sekä persiljaa kasvamaan olohuoneen pöydälleni. Yritän hoitaa niitä hyvin, että saisin satoa kesällä. Pian taimet pitää istuttaa isompiin ruukkuihin, jotta ne lähtevät kasvamaan tuuheimmiksi.
On ollut mukava hölkkäillä lähiteillä. Olen monesti mennyt pellon läpi ja tarkkaillut muuttomatkalla olevaa joutsenparia. Varjoisessa ylämäessä on pitänyt väistellä jääkasoja ja lätäköitä. Aurinkoisilla paikoilla tie on ollut ihan sula ja matka on taittunut joutuisasti.
Takatalvi yllätti meidät heti pääsiäisen jälkeen. Lumi valtasi nurmet sekä tiet. Ensin piti pihan perältä käydä hakemassa lumikola ja sitten putsata lumet pois. Aika monet lumityöt on tullut tehtyä talvella. Täytyy toivoa, että lumet sulaa nopeasti ja kevät palaa takaisin meille.
Syyskuu on ollut mukavan lämmin ja monesti olen poikani kanssa suunnannut lähipururadoillemme liikkumaan. Lehtiä on vähän tippunut maahan ja osa lehdistä on saanut keltaista väritystä. Pidän semmoisista hiekkapoluista, joille voi suunnitella ympyrälenkin. Useana sunnuntaina olemme käyneet yhdessä sauvakävelemässä oikein mäkisellä radalla. Siinä hommassa tulee kyllä kuuma nopeasti!
Kasvihuoneellani alkaa olla kesän sato kerättynä. Vielä muutama tomaattiterttu odottaa punastumistaan. Mansikan taimet siirsin avokasvimaalleni talvehtimaan. Kurkun lehdet varsineen pilkoin kompostiini maatumaan. Kasvihuoneeni pitäisi pestä sisältä ja siirtää kukkaruukut varastoon odottamaan ensi kevättä. Päärynäpuuhun tuli satoja pieniä päärynöitä, joita sitten puusta kävimme hakemassa. Kaneliomenat ehtivät kasvaa isoiksi ja meheviksi syksyn aikana.
Aurinkoisena torstaina ajelimme Salpausselän mäkisiin maastoihin aamulenkille. Olipa reitit urheilupuistossa, ehkäpä ne on tehty kilpahiihtoa varten. Kiipesimme myös Radiomäelle ja kiersimme polun. Lähdimme etsimään Malvaa: Visuaalisen taiteen museota kaupungilta. Tutustuimme ”Valon huomassa” digitaalisiin taideteoksiin sekä ”Juuret – aarteita kokoelmista” näyttelyyn.
Kuin tilauksesta hiihtolomalaisille etelään satoi parin päivän aikana kunnon kinokset ja maisema muuttui talviseksi. Sunnuntaina nappasin sukseni ja lähdin ystäväni kanssa hiihtoretkelle lähipururadallemme. Kiersimme yhdessä takalenkin sekä hevosenkengän kahdesti ennen peltolatuja.
Helsinkiin satoi uutta lunta, onneksi junat kulkivat, kun tapasin veljeni. Lähdimme yhdessä kävelemään Mannerheimintietä pitkin aamupalaravintolaamme ”Kuusi palaa”. Seuraavaksi meillä oli ohjelmassa museokäynti Kiasmaan. Nykytaiteenmuseossa on pitkiä kaarevia käytäviä, rappusia ja useita näyttelysaleja. Aika erikoisia taideteoksia sieltä löytyi.
Jatkoimme matkaa Tennispalatsin HAM-museoon. Pehmo-näyttely teki minuun vaikutuksen. Siellä oli mm. Metsä-aiheinen todella kookas ryijy, jonka on suunnitellut Montrealin maailmannäyttelyyn (1967) Hugo Simbergin tytär.
Kotipihallani kasvihuoneeni talvehtii. Muutaman kerran olen tiputtanut lunta sen katolta. Tiedätkö, että takavarastossani ikkunalaudalla minulla kasvaa viimevuotinen pelargonia ja rosmariini. Yritän muistaa käydä silloin tällöin kastelemassa niitä. Olohuoneessani tauoilla olen koonnut Alppimaisema palapeliä.
Olisiko ilmastonmuutos lämmittänyt tammikuutamme, kun meillä on satanut vettä ja ollut loskaista. Hiihtoladut ovat sulaneet. Sukseni ovat saaneet rauhassa odotella, että vieläkö voisin hiihtää lähipellollamme?
Kudoin itselleni kämmekkäät villalangasta parina iltana, kun meillä töissä tahtoo olla melko viileää sisällä. Ehkäpä lämpötilaa on konttorissamme tiputettu alemmas? Siellä on hyvä olla villasukat jalassa, kämmekkäät käsissä sekä oikein lämmin villapaita päällä.
Ostin tammikuun alussa museokortin ja kävin veljeni kanssa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jättilumpeiden lehdet olivat kadonneet, mutta ihanan vihreää siellä oli. Kuljimme hitaasti eri kasvihuoneissa, tutustuimme eri kasveihin. Puutarhassa kuljeskelu rentouttaa ja talviaikaan siellä ei ole ruuhkaa.
Soivaan Halosenniemi -näyttelyyn tutustuin äskettäin, jossa uusia sävellyksiä soi eri huoneissa suomalaisilta muusikoilta. Säveltäjä oli valinnut Pekka Haloselta taulun ja tehnyt taulun innoittamana sävellyksen. Huoneissa sai istua tuoleille kuuntelemaan musiikkia ja katsomaan taideteoksia.
Tsemppiä sinulle lukijani säiden vaihteluun ja talveemme!
Kasvihuoneessani tomaatit on narulla nostettu kattoon, jotta ne kypsyisivät nopeammin. Joitain punaisia tomaatteja olen jo kerännyt ja laittanut salaatteihin. Kyllähän ne omat tomaatit maistuvat erinomaisilta, mehukkailta ja kesältä. Tulostin kotiini keittiön jääkaappiin kasvihuoneen hoito-ohjeet, kun olin muutaman päivän poissa. Ötökkäpaprikani piristyivät heinäkuussa ja ensimmäinen vihreä paprika on muuttumassa punaiseksi ja monta vihreää paprikaa tulossa lisää. Tämä on ensimmäinen kesäni kasvihuoneeni kanssa. Hellepäivinä siellä pitää käydä useaan kertaan suihkuttamassa ja kastelemassa.
Kasvimaassani muutama valkosipuli selvisi viime talvesta, suurinosa ei. En ole raaskinut ottaa sipulien päässä olevia pikkuisia kukkasipuleita pois, vaikka tiedän, että se vie osan voimasta ja maassa oleva sipuli jää pienemmäksi. Harakka meinasi syödä pensasmustikkani verkosta huolimatta, minun piti uudistaa verkkoja, jotta saisin omat pensasmustikkani. Kesäomenani ovat jo ohi, Pirjaa riitti omenapiirakoihin ja syötäväksi. Kaneliomenat jatkavat kypsymistä puussa.
Elokuun alussa poikkesi neljän vuoden tauon jälkeen Tallinnan helteeseen ja siellä kaduille mahtui hyvin kulkemaan, kun ei ollut ruuhkaa. Rotermannin kukkakauppa oli tehnyt timanttiananaksista hienon kukkakaaren, jota he kastelivat päivittäin. Karnalux -lankakauppaan en tällä kertaa ehtinyt piipahtaa, vaikka vähän olisi tehnyt mieli. Kesäkäsityönä tein parit oranssit villasukat.
Poikani kanssa olemme uineet viereisen kunnan hiekkakuopalla, kun meillä järvessä on sinilevää. Elokuu näyttää jatkuvat helteisenä, aamut ovat onneksi kivan viileitä. Muutaman kerran olen ollut ohjaajana Seurakisoissa, joissa kirmaavat ja hyppivät 4-9 vuotiaat lapset. Niissä harjoitellaan eri lajeja ja kerätään suoritustarroja omaan lajipassiin. Se on muuten jännää puuhaa…
Kasvihuoneeni on Lobo-omenapuuni takanaja viljelen tomaatteja, amppelimansikoita sekä yrttejä. Joka päivä käyn avaamassa oven sekä tuuletusluukun, jotta ilma lähtee kiertämään. Minulla oli muutama paprikakin istutuslaatikossa, mutta niihin tuli jokin ötökkä lehtiin ja laitoin istutuslaatikon äkkiä pois kasvihuoneestani. Onhan tämä tämmöistä harjoittelua, että miten saisin tomaattini kasvamaan hyvin ja tekemään paljon pikkutomaatteja. Sain lämpömittarin kasvihuoneeseeni, näen olohuoneeni seinästä, että paljonko siellä on lämmintä ja mikä on kosteusprosentti.
Viileä kevät piti pitkään jännityksessä, että itävätkö laittamani siemenet kasvimaissani. Salaatit ja sipulit lähtivät hyvin kasvuun, mutta pinaatit ovat vielä vähän pieniä ja heikkoja. Kausimansikat kukkivat parhaillaan ja saa nähdä tuottavatko mansikkaa. Yhtenä iltana meidän pihalla vieraili pieni käpytikka, se kävi ensin leikkimökin seinässä olevassa hyönteishotellissa poimimassa nokallaan jotain ja sitten meni omenapuuhun koputtamaan.
Keväällä tilasin pari pylväspihlajaa ja istutin ne aidan viereen. Taimia on pitänyt kastella ahkeraan, jotta juurtuisivat hyvin. Saa nähdä viihtyvätkö meidän pihalla, kun vieressä on aika iso kuusi, joka vie voimaa näiltä uusilta puilta. Pidätkö puutarhan hoidosta? Minä pidän, vaikka välillä sehän on semmoista rikkaruohojen nyppimistä.
Pihallani kukkivat alppiruusut, pioni on tehnyt monta nuppua, unkarinsyreeni lopettelee kukkimistaan. Hyötypihallani on omenapuita, päärynäpuu, herukkapensaita, karviaisia, raparperia. Nähtäväksi jää, että kuinka lämmin tästä kesästä tuleekaan. Toivoisin väliin sadepäiviä, jotta piha pysyisi vihreänä eivätkä kasvini nuukahtaisi.
Naisten kympillä lämmitteli alkutunnelmaa Mikko Harju kitaransa kanssa. Vietin ystävieni kanssa päivän Naisten kympillä muiden yli 4 tuhannen kanssa. Naisia tuli alueelle mukavan paljon, nyt osallistujia oli huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Olimme päättäneet, että kävelemme uuden reitin yhdessä.
Luulimme, että koko reitti on asfalttia. Iloksemme huomasimme, että Hietalahden rantareitti oli hiekkaa. Jaloilleni hiekka sopii paremmin kuin kova asfaltti. Välillä meitä vastaan tuli hiekkapölypilvi, kun merenrannalla tuuli pääsi puskemaan. Jono naisia kulki reippaasti eteenpäin ja pian reitti kääntyi Ruoholahden maisemiin.
Ruoholahdessa kanavanrannalla kukkivat kauniisti eriväriset tulppaanit. Kevät oli parhaimmillaan nyt, kun kaikkialla vihersi ja puihin olivat puhjenneet vihreät lehdet. Jaksoimme kulkea eteenpäin jonon mukana reipasta kävelyvauhtia ja yhtäkkiä huomasimme, että matkaa maaliin oli enää pari kilometriä.
Loppumatkalla näimme puisen Pikku-Finlandian, joka on rakennettu isomman taakse. Hienon näköinen rakennus minusta. Töölönlahti näytti rauhalliselta, kun siellä ei näkynyt yhtään sup-lautaa. Tankkasimme eväitä maaliin päästyämme yhdessä ja lähdimme kasseinemme kotimatkalle.
Kokeilin omalla pihallani, että pystyisinkö hiihtämään polvellani. Hyvinhän se sujui ja jatkoin matkaa lähipelloille. Vuorohiihdolla etenin ja nautin liikunnan ilosta pitkästä aikaa. Sää on vaihdellut kovasti ja välillä ladut ovat jäätyneet ja silloin on pitänyt mennä todella varovasti liukastellen. Yhden pitkän hiihtolenkin tein ystäväni kanssa järvellä, jolloin siellä oli tosi paljon retkiluistelijoita sekä muita hiihtäjiä.
Sain joululahjaksi pari kerää Alpakkalankaa ja innostuin kutomaan pipoja. Lankakerä oli niin pehmeää villaista lankaa, että sitä oli tosi hauska kutoa. Tein monta pipoa ja lapasta. Tyttöni tulee saamaan synttärilahjaksi tekeleitäni. Itselleni päätin tehdä villaisen liivin pyöröpuikoilla farkun sinisestä langasta. Tällä kertaa noudatin liivin ohjetta tarkasti, koska halusin onnistua.
Kävin vuokraamassa lumikengät lähikirjastostamme. Halusin kokeilla, miten niillä voisin lumihangessa vaeltaa. Jos lunta on paljon, niin lumikenkäily on tehokasta liikuntaa. Jalkoja saa nostaa ylöspäin reilusti, kun hangessa kulkee eteenpäin. Olen aikaisemmin vaeltanut lumikengillä Vierumäellä poikani kanssa muutama talvi sitten, jolloin siellä oli paljon lunta metsässä. Kengissä oli hyvät piikit, joilla pääsi ketterästi nousemaan ylämäkiä.
Nastakenkäni ovat olleet tarpeen tänä talvena, kun kävelytiet ovat olleet luistinradan näköisiä monena päivänä. Välillä olen joutunut hakemaan tasapainoa ja kävelemään todella varoen, että olen pysynyt pystyssä. Kaiketi ilmastomuutos lämmittää talviamme ja sään vaihtelut vaan lisääntyvät. Viikonlopuksi on luvassa talvimyrskyä ja lisää lumitöitä.
Lähdin sukulaisvierailulle veljeni kanssa pohjoiseen Rovaniemelle tapaamaan äitini siskoja ja muita sukulaisiamme. Veljelläni oli heti yllätys minulle Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Hän vei minut aamupalalle Aspire Loungeen toiseen kerrokseen, koska oli aikoinaan äitini vienyt sinne, kun he lähtivät yhdessä kesävierailulle Rovaniemelle. Kun pääsimme perille, niin lunta oli vain siellä täällä. Vuokra-automme odotti ulkona parkissa ja sitä oli onneksi vähän lämmitetty. Niin matkamme kohti Rovaniemen keskustaa alkoi. Veljeni toimi kartturinani ja löysimme vuokra-asuntomme sekä parkkiruutumme.
Automme starttasi uudelleen ja lähdimme katsomaan Saarenkylään äitini vanhinta siskoa. Hän odotti meitä paljon, koska olimmehan jutelleet monesti puhelimessa ja edellisestä vierailustamme oli kulunut jo muutamia vuosia. Saarenkylässä oli maassa enemmän lunta kuin keskustassa. Mukanamme oli värikäs kukkakimppu piristykseksi. Voi sitä jälleennäkemisen riemua, kun vihdoin kohtasimme ja saimme kertoa monet jutut kohdakkain.
Veljeni harrastaa vesijuoksua ja niinpä illasta testasimme Santasport Spa-kylpylän uintipaikan. Huomasin, että veljelläni oli tekniikka hallussa ja hän sai tehtyä tiukan treenin altaassa. Minä osasin jotenkin vesijuosta eli liikutella jalkoja ja käsiä sekä pysyä juoksuasennossa. Siinä sitten menimme melkein tunnin, minä vähän hitaammin kuin veljeni. Kyllä illasta väsytti, kun pääsimme takaisin asunnollemme. Aamulla kävimme kävelemässä koskenrannan kävelytiellä aivan Kemijoen varressa. Ei ollut liukasta, kun oli plusasteita.
Toki piipahdimme Napapiirilläkin turisteina ja huomasimme, että alue oli laajentunut kovasti viime näkemästämme. Santa´s Igloos Arctic Circle – mökkikylä oli tullut metsän taakse, mökeissä oli avoin katto, jotta voisi helposti ihailla revontulia. Napapiiri odotti kovasti lisää vierailijoita ja luonnonlunta, kun sitä näkyi vain siellä. Teimme pienen kävelylenkin alueella veljeni kanssa.
Ruokakaupasta minun piti saada oikeaa paksua lapin ohrarieskaa, kylläpä se maistui hyvältä. Meillä oli monta vierailupaikkaa, kun tapasimme äitini siskot, serkkumme ja hänen äitinsä. Minulle jäi matkasta hymy huulelle ja veljelleni samoin. Olimme onnellisia, että pääsimme vihdoin tapaamaan sukulaisiamme. Olimmehan koronan takia monta kertaa siirtäneet matkaa eteenpäin.
Päätin, että ensi kesänä tulen oikein ajan kanssa uudelleen lomalle Rovaniemelle ja otan poikani matkalle mukaan.
Toivotan sinulle lukijani loppusyksyyn voimia ja Tsemppiä!
Hyppäsimme mummon punaiseen Eco-autoon ja huristelimme sillä kohti Turkua. Joen rantaa kävelimme molempiin suuntiin, päätimme mennä Fölilautalla joen yli ja taas jatkoimme matkaa. Kylmä tuuli puhalsi ja oli hyvä olla toppatakki päällä sekä pipo korvissa. Poika kulki vanhoilla kengillä ja niin hän sai rakon kantapäähänsä, kun ei ollut laittanut lenkkareita jalkaan.
Maanantaina aamupäivästä suunnistimme kaikki lenkille Paavo Nurmen stadionin viereen. Hiekkapururata kiersi ympyrää, välillä oli jyrkkiä ylämäkiäkin. Alakoululaisilla alkoi liikuntatunti viereisellä kentällä ja he tulivat jonossa opettajan kanssa urheilemaan kirpeään säähän. Ehdimme takaisin ennen sadekuuroa ja pysyimme kuivina.
Turun museot olivat maanantaina kiinni, joten kulttuurinälkään poikkesin Turun Ortodoksisessa kirkossa, jonka on suunnitellut saksalainen Carl Engel. Kirkko löytyi aivan torin vierestä. Siitä kävelin Turun Tuomiokirkolle, joka on Aurajoen toisella puolella. Jatkoin matkaa Turun pääkirjastolle, jossa oli paljon nuoria tekemässä läksyjä. Kirjasto oli väljä ja työpisteet oli ripoteltu ympäriinsä.
Tiistaina tulimme pikavisiitille Maarianhaminan syksyyn. Lähdimme saman tien lenkkeillen tutustumaan kaupunkiin. Reittini kulki Pommerin vierestä merenrantapolkua pitkin kiemurrellen Maarianhaminan urheilukentälle ja sieltä kaupungin halki rantapolkua pitkin Gröna uddenin rannalle ja takaisin kävelykadun kautta Norragatania pitkin hotellimme.
Maarianhamina oli täynnä kauniita isoja puutaloja puutarhoineen. Iltapäivästä koululaiset palasivat koteihin reput selässään vauhdilla. Syksy oli tiputtanut Norra Esplanadgatanin lehmusten lehtiä maahan, kävelytien hiekka oli ruskeanpunaista. Merimuseo odotti vierailuamme Pommerin vieressä. Maarianhaminasta oli kesäinen ruuhka kadonnut ja laskeutunut rauhallisuus kaupunkiin.
