Olimme pääsiäisenä lähdössä koko perhe Kreetalle Plakiaksen kylään. Kahta päivää ennen matkaa kävin kotona lenkillä. Meillä oli vielä tiet talven jäljiltä täynnä soraa ja pyörätietä ei oltu ehditty putsata. Niinhän siinä sitten kävi, että vain 300m metriä ennen kotiovea lensin täyttä pituuttani asfalttiin.

Tuulihousuni menivät rikki ja sain todella ikävän näköisen haavan leukaani. Heti, kun tulin kotiin, niin lähdin siltä istumalta kohti terveyskeskusta. Kun palasin kotiin, niin sanoin, että en varmasti lähde mihinkään tämännäköisenä leuka teipattuna. Lapset alkoivat sitten itkeä, kun olivat jo aloittaneet pakkaamiset pääsiäismatkaa varten.

Matkaan kuitenkin lähdettiin sunnuntaiaamuna. Yritin peitellä teipattua leukaani huivilla, koska näytin ihan siltä kuin olisin ollut isommassakin tappelussa. Olimme varanneet Plakiaksen kylästä majoituksen joltain perheeltä, joka piti hotellia.

Plakiakseen ajettiin hurjan Kotsifoun rotkon läpi. Kivenmurikoita oli tippunut tielle. Kaikki ajoivat kovaa kuitenkin kiemurtelevaa tietä. Siinä kohtaa kyllä alkoi pelottamaan. Sitten tulimme Plakiaksen kylään!

Preverissä oli Ortodoksiluostari ja siellä näimme matkamme ensimmäiset suomalaiset turistibussit. Siinä lähellä oli myös palmupuisto, jossa lähes kaikki palmut olivat palaneet. Prevelin parkkipaikalla poikani oli ihastunut niihin kymmeniin hylättyihin kissoihin.  Luostarin lähellä oli myös vanha luostari raunioina ja samalla siellä kulki lammaslauma paimenineen.

Valkoisten vuorten takaa se aurinkoranta sitten löytyi Agia Galinista. Sinne kesti ajaa Plakiaksesta noin tunnin verran, vaikka tiet olivat aika mutkaiset ja aina jouduimme ajaa myös sen hurjan rotkon läpi. Näytti siltä, että kylä oli vuorten takana ja pilvet vain avautuivat siellä.

Keväällä Kreetalla kaikki pellot kukkivat keltaisenaan. Plakiaksen ympäristössä oli paljon patikkamatkailijoita. Mintut kukkivat myös kauniisti liilana. Kreetalla on todella kaunista, kun luonto herää kukkaan oliivipuiden alla.

Meillä oli paluulento sitten pääsiäissunnuntaina. Vuokra-automme hajosi Rethimnonin kohdalla moottoritiellä. Siitä meni vaihdekeppi rikki eli vain viitosvaihde toimi. Matka päättyi sitten vuokra-autolla Shell huoltamolle lähelle Hanian lentokenttää. Huoltamo oli kiinni ja mieheni vaan soittamaan vuokra-auto firmaan, että meitä pitäisi tulla hakemaan täältä, kun lentokin lähtisi parin tunnin kuluttua Suomeen. Kaikki kreikkalaiset olivat juhlineet lauantaina pääsiäistä, joten joka puolella oli hiljaista.

Vuokra-autofirman mies löysi meidät sieltä huoltamolta. Hänellä oli meidän rikkimenneelle vuokra-autolle jo korjaajakin mukana! Sitten vaan sulloimme kaikki laukut siihen pieneen autoon ja yritimme mahtua kyytiin. Pääsimme siis ajoissa Suomeen, vaikka ei minua olisi haitannut, vaikka olisimme jääneet Kreetallekin. Ilmakin näytti juuri paranevan lämpimämmäksi.