Talvinen Helsinkipäivä

Kuin tilauksesta hiihtolomalaisille etelään satoi parin päivän aikana kunnon kinokset ja maisema muuttui talviseksi. Sunnuntaina nappasin sukseni ja lähdin ystäväni kanssa hiihtoretkelle lähipururadallemme. Kiersimme yhdessä takalenkin sekä hevosenkengän kahdesti ennen peltolatuja.

Helsinkiin satoi uutta lunta, onneksi junat kulkivat, kun tapasin veljeni. Lähdimme yhdessä kävelemään Mannerheimintietä pitkin aamupalaravintolaamme ”Kuusi palaa”.  Seuraavaksi meillä oli ohjelmassa museokäynti Kiasmaan. Nykytaiteenmuseossa on pitkiä kaarevia käytäviä, rappusia ja useita näyttelysaleja. Aika erikoisia taideteoksia sieltä löytyi.

Jatkoimme matkaa Tennispalatsin HAM-museoon. Pehmo-näyttely teki minuun vaikutuksen. Siellä oli mm. Metsä-aiheinen todella kookas ryijy, jonka on suunnitellut Montrealin maailmannäyttelyyn (1967) Hugo Simbergin tytär.

Kotipihallani kasvihuoneeni talvehtii. Muutaman kerran olen tiputtanut lunta sen katolta. Tiedätkö, että takavarastossani ikkunalaudalla minulla kasvaa viimevuotinen pelargonia ja rosmariini. Yritän muistaa käydä silloin tällöin kastelemassa niitä. Olohuoneessani tauoilla olen koonnut Alppimaisema palapeliä.

Päivä Naisten kympillä

   
Naisten kympillä lämmitteli alkutunnelmaa Mikko Harju kitaransa kanssa. Vietin ystävieni kanssa päivän Naisten kympillä muiden yli 4 tuhannen kanssa. Naisia tuli alueelle mukavan paljon, nyt osallistujia oli huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Olimme päättäneet, että kävelemme uuden reitin yhdessä.

Luulimme, että koko reitti on asfalttia.
Iloksemme huomasimme, että Hietalahden rantareitti oli hiekkaa. Jaloilleni hiekka sopii paremmin kuin kova asfaltti. Välillä meitä vastaan tuli hiekkapölypilvi, kun merenrannalla tuuli pääsi puskemaan. Jono naisia kulki reippaasti eteenpäin ja pian reitti kääntyi Ruoholahden maisemiin.

Ruoholahdessa kanavanrannalla kukkivat kauniisti eriväriset tulppaanit
. Kevät oli parhaimmillaan nyt, kun kaikkialla vihersi ja puihin olivat puhjenneet vihreät lehdet. Jaksoimme kulkea eteenpäin jonon mukana reipasta kävelyvauhtia ja yhtäkkiä huomasimme, että matkaa maaliin oli enää pari kilometriä.

Loppumatkalla näimme puisen Pikku-Finlandian
, joka on rakennettu isomman taakse. Hienon näköinen rakennus minusta. Töölönlahti näytti rauhalliselta, kun siellä ei näkynyt yhtään sup-lautaa. Tankkasimme eväitä maaliin päästyämme yhdessä ja lähdimme kasseinemme kotimatkalle.

Ehkäpä vuoden päästä uudestaan?

Reippaan liikunnallista alkukesää sinulle lukijani!

Syksy yllätti viileydellä

Olen tarvinnut hiihtotakkiani, jotta tarkenen tehdä syyssiivousta puutarhassani. Keräilin kirsikkatomaattini kypsymään sisälle sanomalehden alle, koska päivisin aurinko ei enää lämmitä kuten kesällä. Luonto on värjäytynyt syksyn ruskaan: mustikkapensat punastuneet, koivut kellertyneet. Etupihallani kasvaa monta pihlajaa ja olenkin napsinut usein kirpeitä marjoja niistä. Uskoisin pihlajanmarjojen olevan täynnä C-vitamiinia.

Ystäväni kanssa osallistuimme Naisten Kymppiin, mikä oli siirretty toukokuulta 2020 elokuun lopulle 2021. Meillä oli maskit tiukasti lähdössä kasvoillamme. Aamusta Helsinki oli peittynyt paksuun sumuun, mutta päivällä pilvet avautuivat ja tuli lämmin syyspäivä. Me reippaana hölkkäsimme suurimman osan matkaa molemmilla reput selässä.

Olen lokakuun alussa lähdössä poikani kanssa yhdessä HCR vitoselle. Pojalleni juoksu on ensimmäinen massatapahtuma, mihin hän osallistuu. Minä olen osallistunut muutamiin juoksutapahtumiin viimeisen kymmenen vuoden aikana, joista on kertynyt juoksupaitoja muistoksi.

Joko olet uskaltautunut kuntosalille tai jumppiin? Minä käyn viikoittain jumpassa sekä kiertokuntosalitreenissä. Mukavaa, että pääsee jälleen harrastamaan yhdessä.

Meillä töissä järjestettiin liikuntapäivä ja ohjelmana oli katusuunnistusta. Saimme ryhmissä kartan käteen, lähdimme porukalla liikkumaan. Suunnistusmatkana oli noin 5 km ja etsimme vihjeiden perusteella merkittyjä puita, maamerkkejä, siltaa jne. Lopuksi ryhmän piti ratkaista kirjaimista sana, mutta meidän ryhmälle se oli liian vaikea tehtävä. Salaattibuffetin jälkeen kuulimme suunnistustehtävän ratkaisun ja oikea sana oli ”Kaasukello”.

Aurinkoista syksyä sinulle lukijani, nautitaan yhdessä kauniista ruskasta.   

Hiihtoloma Hesan liukkaudessa

   

Apua, mitkä kävelytiet Hesassa! Alijäätynyt vesi oli jäädyttänyt kävelytiet melkein luistinradoiksi. Onneksi olen koko talven kulkenut Icebugit jalassani, jotta pysyisin pystyssä. Tulin poikani kanssa junalla pariksi päiväksi hiihtolomalle Kaartinkaupunkiin. Ensimmäisenä päivänä kiipesimme jäiselle Tähtitorninmäelle ja mietimme, että oli liian liukasta jatkaa pidempää kävelyä, joten koukkasimme Tähtitorninkadulta takaisin.



Tapasimme veljeni sekä tyttöni illasta ja kävimme päivällisellä
, me olimme ravintolan ainoat asiakkaat. Saimme kaikessa rauhassa vaihtaa kuulumisia ja päivitellä etäaikaa. Kaikki odotamme innokkaana tulevaa kevättä ja kesää. Meillä kaikilla on edessä vielä monta etäpäivää. Puutarhanhoitoa varten olen ostanut kirsikkatomaatin siemeniä odottamaan istuttamista maaliskuussa.


 

Aika hassua, että Saharan hiekkaa satoi Etelä-Suomeen pilvien seasta. Hotellillamme kävi kylässä tyttöni kummitäti ja yhdessä vietimme yhden mukavan aamupäivän. Poikani opasti matkapuhelimen hyviä käyttövinkkkejä. Helsingin laivaranta oli jään peitossa, mutta sulaminen oli alkanut.  Lämpöaalto on lähestymässä Suomea ja plussakelit ovat alkamassa hiihtolomalla loppuviikosta.

Tänä talvena olen hiihdellyt yli 40 kertaa suksillani. Kevät on jo ovella ja sukseni matkaavat pian autotalliimme.

Toivotan sinulle liikunnaniloa talvilomallesi,  nautitaan kevätauringon paisteesta!

Kävelyllä Hesan rannoilla

Helsinki

Kesäinen Helsinki suorastaan kutsuu kävelylle. Aloitimme reitin Katajanokalta ja kiersimme sen ympäri hiekkapolkua pitkin. Tyrnipensaita kasvoi aivan meren vieressä. Toivottavasti lämpöä vielä riittää, että marjat ehtivät kypsyä. Kauppatorilla oli muutamia turisteja jo aamupäivästä sekä vanhassa kauppahallissa. Me jatkoimme reippaasti eteenpäin Tähtitornin puistoon. Ylämäkeen kiipeäminen alkoi tuntua jaloissa vähitellen.

tyrni

Jätskitauon pidimme Kaivopuiston rannassa katsellen valkoposkihanhien temmellystä. Poikani oli mukana kierroksella ja hän katseli ahkeraan liikkuvia veneitä. Minä ihailin kauniita kukkaistutuksia, jotka kaupunki on suunnitellut täksi kesäksi moniin puistoihin. Omalta pihaltani ei löydy näin hienoja värejä kukista, vaan meidän pihalla lähinnä keltaiset hanhikit kukkivat parhaillaan.

Kaivopuisto

Poikkeamalla keskustasta vähän kauemmas pääsee aitoon merelliseen tunnelmaan. Rantoja pitkin löytyi hyviä ulkoilureittejä ja monet viettivätkin sunnuntaita reippaillen. Uspenskin katedraali oli avoinna ja pistäydyimme siellä sisällä ensimmäistä kertaa muiden turistien joukossa. Suomenlinnan retki jäi odottamaan vielä seuraavaa kertaa ja samoin Uunisaari

Uunisaari

Lauantai-illan päätteeksi osallistuin Hietaniemen rannassa hyvän ystäväni kanssa Twilight -juoksutapahtumaan. Ilma oli ihanan kesäinen + 22 astetta ja hyvin tarkeni juosta. Reitti kulki Hietaniemestä Meilahden kautta Seurasaareen ja takaisin. Tänä kesänä olen kyllä jonkin verran hölkkäillyt, mutta ylämäissä jouduin antamaan periksi parempi kuntoisille. Toki juokseminen kisassa laittaa vauhtia omiin jalkoihinkin ja on pakko yrittää joukon mukana…

Hietaniemi

Aurinkoista elokuuta sinulle, Nautitaan loppukesästä täysillä!