Vetinen tammikuu

Olisiko ilmastonmuutos lämmittänyt tammikuutamme, kun meillä on satanut vettä ja ollut loskaista. Hiihtoladut ovat sulaneet. Sukseni ovat saaneet rauhassa odotella, että vieläkö voisin hiihtää lähipellollamme?

Kudoin itselleni kämmekkäät villalangasta parina iltana, kun meillä töissä tahtoo olla melko viileää sisällä. Ehkäpä lämpötilaa on konttorissamme tiputettu alemmas? Siellä on hyvä olla villasukat jalassa, kämmekkäät käsissä sekä oikein lämmin villapaita päällä.

Ostin tammikuun alussa museokortin ja kävin veljeni kanssa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jättilumpeiden lehdet olivat kadonneet, mutta ihanan vihreää siellä oli. Kuljimme hitaasti eri kasvihuoneissa, tutustuimme eri kasveihin. Puutarhassa kuljeskelu rentouttaa ja talviaikaan siellä ei ole ruuhkaa.

Soivaan Halosenniemi -näyttelyyn tutustuin äskettäin, jossa uusia sävellyksiä soi eri huoneissa suomalaisilta muusikoilta. Säveltäjä oli valinnut Pekka Haloselta taulun ja tehnyt taulun innoittamana sävellyksen. Huoneissa sai istua tuoleille kuuntelemaan musiikkia ja katsomaan taideteoksia.

Tsemppiä sinulle lukijani säiden vaihteluun ja talveemme!