Tallinna kutsui museoihin


Olisimme menneet Da Vinci Genius visiitille
, mutta vierailupäivämme näytös oli loppuunmyytynä. Jatkoimme matkaa Telliskiven Fotografiska museoon, jonka lähelle oli kasattu iso kasvihuone kukkalaatikkoineen. Ystävälleni Telliskiven alue oli uusi tuttavuus. Baltijaam turg -torin sisääntuloon oli tehty upea kukkaköynös. Myytävänä oli paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia.  Löysin etsimäni tyrnirouhepurkin.

Vanhankaupungin laidalta Suur-Karja kadulta löytyi Chocolate museo
, jonne pääsi sisään ilmaiseksi. Suklaata on tehty pitkään tehtaalla ja ennen vanhaan työntekijöitä oli paljon ja suklaamestarina toimi Georg Strude.


Kaikista jännin museo löytyi Viru-hotellista 23 kerroksesta
. Museo on KGP-vakoilumuseo, jonne pääsimme Mart-oppaamme mukana tutustumiskierrokselle. Salakuuntelulaitteet olivat hylättynä yhteen huoneeseen, mutta 1970-luvulla niitä käytettiin ahkeraan.

Silloin Viru-hotellissa oli tuhat henkilöä töissä ja vieraita vain noin 200. Länsimaisia turisteja ja muita ulkomaisia vieraita salakuunneltiin vierailun ajan ahkeraan. Ravintolan pöydissä oli käytössä salakuuntelulaitteet…

Heinäkuun lopulla vierailin mieheni kanssa Katriorgin Taidemuseossa sekä Kumussa. Barokkityylinen Katriorgin palatsi oli upea sisältä taideteoksineen. Itse puisto oli valtavan kaunis upeine kukkaistuksineen. Tutustuimme silloin ensimmäistä kertaa Japanilaiseen puutarhaan Katriorgissa.

Suosittelen lämpimästi  tutustumaan Viron museoihin.

Toivotan sinulle lukijani Hyvää Syksyn alkua!

Hellettä Saimaalla

Lähdin ajamaan autolla sunnuntaina aikaisin Mikkelin ja Juvan kautta kohti Punkaharjua, koska tämä tie oli minulle tutuin. Aamusta oli onneksi vähän liikennettä. Autossani oli Garminin navigaattori mukana, jotta näin nopeusrajoitukset helpommin.

Olin aikataulussa ja ehdin Punkaharjun kaupalle vähän ennen kuin ystäväni tuli sinne koiransa kanssa. Olimme sopineet tapaamisen kaupalle, jotta saisimme yhteiset mökkieväät ostettua. Kaupasta löytyi ihanan tuoreita lähitilan mansikoita meille!

Kun pääsimme mökille, niin äkkiä vaan uimaan Puruveteen. Helle oli lämmittänyt pintaveden hyvin. Huomasimme, että mustikat olivat lähes kypsiä. Lupasin maanantain aamulenkillä käydä katsomassa  entisen mustikkapaikan ihan mökin läheltä. Seuraavana päivänä kävimme tunnissa keräämässä mustikkapiirakan marjat.

Ensimmäisenä iltana lähdimme melomaan järvelle, kun järvi oli tyyntynyt sopivasti. Sain semmoisen helpomman kajakin, joka pysyisin pinnalla, kun olen aika harvakseltaan melonut. Tessu-koira on kokenut vesillä olija, hän pääsee aina ystäväni kajakkiin tai sup-laudalle katselemaan mökkijärven maisemia.

Iltaisin ihailimme auringonlaskuja, että kuinka hienosti taivas värjäytyisi. Tulisiko aurinko näkyviin pilvien välistä? Samalla pelasimme muistipelejä ja muita lautapelejä terassilla.

Järven maisemaa oli rauhoittava katsella ja kuunnella lintujen laulua. Saimaalla vesi oli yllättävän alhaalla ja pohjan kivet tulleet esiin. Olipa hyvä, että järvellä oli merkitty isompia kiviä, että veneilijät sekä melojat osasivat väistää ne. Kyllä Suomen kesä on kaunis ja heinäkuussa meidät yllätti hellekin.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoista kesän jatkoa!

Vallisaaren maisemat


Juhannusviikonlopun sunnuntaina oli poutaa,
joten lähdimme heti aamusta autolla kohti Katajanokkaa ja siitä lautalla Vallisaareen. Kauppatorilta lauttamatka kesti 20 minuuttia. Matkalla ohitimme Lonnan sekä Suomenlinnan ennen kuin rantauduimme Vallisaareen. Tyttöni on kesätöissä yhdessä saaren kahviloista. Kävimme moikkaamassa hänet.
Kävelimme Aleksanterin saarikierroksen 3 kilometriä hiekkapolkuja pitkin välillä pysähdellen Helsinki Biennalin teosten kohdalla.  Niityt kukkivat keltaisena ja puut vihersivät kauniisti. Lehmukset olivat kasvaneet todella isoiksi. Luonto on saanut villiintyä monessa paikassa saarella. Vallisaaren eteläosa on suljettu käytöstä, koska siellä on edelleen vaarallisia rakenteita.

Kierroksella näimme peuran hyppelemässä, joutsenia, perhosia
. Aleksanterinpatterin yläsillalta oli hienot näkymät kohti Suomenlinnan merimaisemaa. Alhaalla näkyi virkattu vaalea suuri teos. Biennaali 2025 aiheena on Suoja: Pinnan alla ja yläilmoissa, joksikin tullen ja jonnekin mennen.

Vallisaaren paluulautan läheltä pääsisi vierasvenesataman jälkeen pengertien kautta kallioiselle Kuninkaansaarelle. Kävimme katsomassa pengertien peilisen kaukoputkiteoksen, mutta seuraavalle Vallisaari-retkelle jäi Kuninkaansaaren 2,5 kilometrin reitti koluttavaksi.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia Kesäpäiviä!

Piipahdus Itä-Virossa

Aikaisen kesäloman aloitimme autoilemalla Itä-Viroon Suomenlahden rannalle ennen varsinaista kesälomasesonkia. Niin auto pakattiin ja menimme laivalla kohti Tallinnaa. Laivan kannella piti olla hyvin päällä, että tarkeni paistatella hetken auringossa.

Rypsipellot kukkivat keltaisenaan, kun ajelimme suoria maantieosuuksia itään. Muutamia haikaranpesiä huomasimme talojen piipuissa. Olen lukenut, että haikarat palaavat vuodesta toiseen samoille seuduille pesimään. Sunnuntaina oli rauhallista ajella. Reilussa parissa tunnissa pääsimme perille lomakylpyläämme Suomenlahdelle.

Lähdimme yhdessä päiväkävelylle mäntymetsän reunustamalle pitkälle hiekkarannalle. Meri oli aivan tyyni ja aurinko alkoi lämmittää. Sunnuntaipäivänä muutkin olivat tulleet katsomaan rantaa. Päätin, että seuraavana aamuna hölkkäisin rantaa pitkin majakalle saakka.

Narvan Raatihuoneella laitoimme ensimmäistä kertaa virtuaalilasit silmillemme ja katsoimme niillä tarinan menneisyyden Narvasta. Yhdestä aktivointipallosta pääsimme matkalle kohti Raatihuoneen tornia vauhdikkaasti. Tornin päähän on ripustettu haikara. Tiedätkö, että Led Zeppelin ilmalaivakin on aikoinaan ajellut Raatihuoneen yläpuolelta eteenpäin?

On ollut rentouttavaa lomailla uusissa maisemissa, liikkua luonnossa, käydä uimassa sekä saunomassa. Yhtenä iltana me kokeilimme ensimmäistä kertaa kylpylän suolahuonetta.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia alkukesän päiviä ja intoa liikkumiseen!

Kesäretkellä lähellä Nuuksiota

Lähdimme tutkimaan Siikajärven maisemia, löysimme pienen rauhallisen uimarannan ja sitä vastapäätä parin kilometrin ulkoilupolun. Tummat pilvet ympäröivät järveä, mutta onneksi aurinko vielä näyttäytyi ja järven vesi oli sopivan lämmintä. Aamupäivästä uimarannalla ei ollut ruuhkaa. Pojan kanssa uimme pariin kertaan ja sitten ulkoilupolulle kuntoilemaan.

Jatkoimme matkaa Veikkolaan, joka oli meille entuudestaan tutumpi paikka. Kiersimme urheilupuiston kuntorataa, matkalta löytyivät kuntoportaat, jotka nousimme ylös. Oli tosi lämmin päivä ja halusimme vielä uudestaan uimaan. Ajoimme pienen matkan autolla Lamminjärven uimarantaan, joka oli pientaloalueen reunalla. Kylläpä virkisti kivasti pulahtaa veteen!

Kotosalla olen kasvihuoneessani kasvattanut avomaan kurkkuja, tomaatteja ja paprikoita. Kaikki nämä olen istuttanut siemenestä ja keväällä oli vähän haasteita niiden kasvattamisessa. Kesä on ollut aika lämmin ja monesti on letkulla pitänyt kastella koko kasvihuone, jotta kasvini eivät ihan nuukahda. Kurkut ovat tänä vuonna olleet vähän puisen makuisia, välillä olen onneksi saanut ihan hyviäkin. Ehkä ne ovat kärsineet kuivuudesta.

Kesällä yritän joka päivä liikkua joko hölkäten, kävellen tai pyöräillen. Lähialueen kuntopolut ovat tulleet tutuiksi. Yhtenä iltapäivänä lähdin pyöräilemään ja päätin ajaa vähän pidemmän reitin. Puolimatkassa minua alkoi janottaa kovasti, kun aurinko porotti kuumasti. Mietin, että menisinkö syömään mustikoita vai miten jaksaisin kotiin asti, kun olin unohtanut juomapullon kotiin. Aurinko onneksi meni pilveen ja sain uudestaan voimia ajaa vauhdilla kotiin.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!

Ounasvaaran kesässä

Aloitimme heinäkuun lomailemalla Santasport Lapin Urheiluopistolla. Hämmästyimme, kun opistolla oli tupa täynnä maastojousiampujia, jotka kisailivat MM-kisojaan Ounasvaaran maisemissa. Heillä oli useita päiviä maastossa kilpailuja, jopa keski-kesän yöttömässä yössäkin. Me tyydyimme lenkkeilemään ja kävelemään mäkisillä reiteillä. Iltalenkki ensin alamäkeen ja sitten takaisin ylämäkeen. Uutukaiset kuntoportaat kävimme myös testaamassa.

Minulla oli useita kyläpaikkoja Rovaniemellä. Kävimme kahvittelemassa sekä vaihtamassa kuulumiset tätieni luona. Serkkuni kanssa lähdimme ”Kuninkaan laavulle” maisemia ihailemaan ja makkaraa grillaamaan. Kävelimme hiekkatietä ylämäkeen reilut parikilometriä ja pujottelimme kallion ylitse kohti laavua. Kylläpä sieltä avautui jylhä maisema Ounasjoen suuntaan.

Lapin kesään kuuluivat hyttyset, kylmä vesi ja mansikat. Mustikat olivat vasta kypsymässä raakileina. Rovaniemellä keskustassa pyöri kesäturisteja jonkin verran. Muutamana päivänä serkkuni ajeli bussia ja vei jousiampujia Ounasvaaralta kaupungin hotelleihin.

Arktikum-museon näyttelyssä katsoimme makuuasennossa revontuliesitystä. Se oli ihan jännittävä. ”Suomalaisen kansanuskomuksen mukaan Revontulet syntyvät siitä, että kettu juoksee tuntureilla ja saa kipinät aikaan hännällään.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!

Elokuu puutarhassani

Kasvihuoneessani tomaatit on narulla nostettu kattoon, jotta ne kypsyisivät nopeammin. Joitain punaisia tomaatteja olen jo kerännyt ja laittanut salaatteihin. Kyllähän ne omat tomaatit maistuvat erinomaisilta, mehukkailta ja kesältä. Tulostin kotiini keittiön jääkaappiin kasvihuoneen hoito-ohjeet, kun olin muutaman päivän poissa. Ötökkäpaprikani piristyivät heinäkuussa ja ensimmäinen vihreä paprika on muuttumassa punaiseksi ja monta vihreää paprikaa tulossa lisää. Tämä on ensimmäinen kesäni kasvihuoneeni kanssa. Hellepäivinä siellä pitää käydä useaan kertaan suihkuttamassa ja kastelemassa.

Kasvimaassani muutama valkosipuli selvisi viime talvesta, suurinosa ei. En ole raaskinut ottaa sipulien päässä olevia pikkuisia kukkasipuleita pois, vaikka tiedän, että se vie osan voimasta ja maassa oleva sipuli jää pienemmäksi. Harakka meinasi syödä pensasmustikkani verkosta huolimatta, minun piti uudistaa verkkoja, jotta saisin omat pensasmustikkani. Kesäomenani ovat jo ohi, Pirjaa riitti omenapiirakoihin ja syötäväksi. Kaneliomenat jatkavat kypsymistä puussa.

Elokuun alussa poikkesi neljän vuoden tauon jälkeen Tallinnan helteeseen ja siellä kaduille mahtui hyvin kulkemaan, kun ei ollut ruuhkaa. Rotermannin kukkakauppa oli tehnyt timanttiananaksista hienon kukkakaaren, jota he kastelivat päivittäin. Karnalux -lankakauppaan en tällä kertaa ehtinyt piipahtaa, vaikka vähän olisi tehnyt mieli. Kesäkäsityönä tein parit oranssit villasukat.

Poikani kanssa olemme uineet viereisen kunnan hiekkakuopalla, kun meillä järvessä on sinilevää. Elokuu näyttää jatkuvat helteisenä, aamut ovat onneksi kivan viileitä. Muutaman kerran olen ollut ohjaajana Seurakisoissa, joissa kirmaavat ja hyppivät 4-9 vuotiaat lapset. Niissä harjoitellaan eri lajeja ja kerätään suoritustarroja omaan lajipassiin. Se on muuten jännää puuhaa…

Mukavia loppukesän päiviä sinulle lukijani!

 

Mustikassa Saimaalla


Lähdin aamusta aikaisin ajelemaan ystäväni mökille Saimaan rannalle Savon sydämeen.
Pidin yhden tauon Juvan pesäpallokentällä ja starttasin autoni eteenpäin kohti määränpäätä. Olin tavannut ystäväni viisi vuotta sitten ja olin innoissani, että voisimme viimein vaihtaa kuulumiset ja viettää pitkän kesäviikonlopun yhdessä.

Pilvipoutainen päivä innosti meidät souturetkelle ja koira tuli mukaan veneeseen pelastusliivit yllään. Minäkin soudin pienen pätkän. Kun menimme järven selälle, niin vene alkoi keikkumaan.  Päätimme rantautua kallioiselle luodolle hetkeksi, katsella sieltä maisemia.



Seuraavana päivänä soudimme veneellä läheiselle niemelle mustikkaan
, jotta voisimme tehdä kesän ensimmäisen mustikkapiirakan mökillä. Muutaman tunnin saimme uurastaa, jotta kippomme täyttyivät mustikoista ja pääsimme paluumatkalle. Järvellä lipui joutsen rauhallisesti eteenpäin.

Kävimme hiekkatiellä ulkoiluttamassa koiraa ennen saunomista ja pulahdusta järveen. Luonnon rauha oli sanoin kosketeltavana Saimaan rannalla. Iltanuotiolla ihailimme järven tyyneyttä ja punertavaa taivasta sekä katselimme harmaiden sadepilvien röykkiöitä.

Rentouttavaa loppukesää sinulle lukijani!



Minusta parasta kesässä on metsässä retkeily, uiminen ja liikkuminen ulkoilmassa.

Alkukesän viljelyni

Kasvihuoneeni on Lobo-omenapuuni takana ja viljelen tomaatteja, amppelimansikoita sekä yrttejä. Joka päivä käyn avaamassa oven sekä tuuletusluukun, jotta ilma lähtee kiertämään. Minulla oli muutama paprikakin istutuslaatikossa, mutta niihin tuli jokin ötökkä lehtiin ja laitoin istutuslaatikon äkkiä pois kasvihuoneestani. Onhan tämä tämmöistä harjoittelua, että miten saisin tomaattini kasvamaan hyvin ja tekemään paljon pikkutomaatteja. Sain lämpömittarin kasvihuoneeseeni, näen olohuoneeni seinästä, että paljonko siellä on lämmintä ja mikä on kosteusprosentti.

Viileä kevät piti pitkään jännityksessä, että itävätkö laittamani siemenet kasvimaissani. Salaatit ja sipulit lähtivät hyvin kasvuun, mutta pinaatit ovat vielä vähän pieniä ja heikkoja. Kausimansikat kukkivat parhaillaan ja saa nähdä tuottavatko mansikkaa. Yhtenä iltana meidän pihalla vieraili pieni käpytikka, se kävi ensin leikkimökin seinässä olevassa hyönteishotellissa poimimassa nokallaan jotain ja sitten meni omenapuuhun koputtamaan.

Keväällä tilasin pari pylväspihlajaa ja istutin ne aidan viereen. Taimia on pitänyt kastella ahkeraan, jotta juurtuisivat hyvin. Saa nähdä viihtyvätkö meidän pihalla, kun vieressä on aika iso kuusi, joka vie voimaa näiltä uusilta puilta. Pidätkö puutarhan hoidosta? Minä pidän, vaikka välillä sehän on semmoista rikkaruohojen nyppimistä.

Pihallani kukkivat alppiruusut, pioni on tehnyt monta nuppua, unkarinsyreeni lopettelee kukkimistaan. Hyötypihallani on omenapuita, päärynäpuu, herukkapensaita, karviaisia, raparperia. Nähtäväksi jää, että kuinka lämmin tästä kesästä tuleekaan. Toivoisin väliin sadepäiviä, jotta piha pysyisi vihreänä eivätkä kasvini nuukahtaisi.

Mukavan leppoisia keskikesän päiviä sinulle lukijani!

 

Perhosia heinäpoudalla

 

Pihaltani nokkosten lehdet lähtivät nopeasti, kun perhosten toukat popsivat ne. Olenkin nähnyt useita nokkosperhosia kukissa ja pelloilla. Lähipellolla kaura alkaa olla pian kypsää sadonkorjuuseen. Lämpö vauhdittaa marjojen ja omenoidenkin kypsymistä. Olen jo aloittanut viinimarjojen keräämisen talteen.


Tiedätkö, että salaattini alkoivat kukkimaan, kun olivat ensin kasvattaneet pitkät varret.
Sekin johtuu kuivuudesta. Toki iltaisin olen kastellut niitä, mutta nyt on satanut liian harvoin. Mehiläiset pitävät näistä sinisistä salaatin kukistani. Tomaattini kukkivat keltaisia pikkukukkia ja joissain taimissa on kasvamassa pieniä kirsikkatomaatteja.

Tein ystäväni kanssa kesäretken Hattulan Pyhän Ristin kirkolle katsomaan 1500-luvulla maalattuja seinämaalauksia.
Olen keväällä lukenut Anneli Kannon kirjan ”Rottien Pyhimys”, joka kertoo kuvitteellisen tarinan kirkon seinämaalareista. Halusin omin silmin käydä katsomassa maalaukset. Ne ovat hienoja ja niitä on paljon.

Poikani on ahkeroinut kesätöissä paikallisessa kirjastossa.
Kirjastossa hänelle ovat kirjat tulleet tutuimmiksi. Aamusta hän etsi matkailuun liittyviä kirjoja, jotta saisi koottua oman näyttelypöydän. Olemme jutelleet paljon kirjoista yhdessä ja se on ollut kivaa.

Terassin kulmallamme meillä on talitintin pesä ja sieltä kuuluu linnunlaulua: tsirp, tsirp.
Emolintu käy usein pesällä tuomassa ruokaa poikasilleen. Jännäämme, että milloin poikaset lähtevät sieltä lentoon…

Toivotan sinulle lukijani mukavaa loppukesää, nautitaan helleilmoista!