Kasvihuoneessani tomaatit on narulla nostettu kattoon, jotta ne kypsyisivät nopeammin. Joitain punaisia tomaatteja olen jo kerännyt ja laittanut salaatteihin. Kyllähän ne omat tomaatit maistuvat erinomaisilta, mehukkailta ja kesältä. Tulostin kotiini keittiön jääkaappiin kasvihuoneen hoito-ohjeet, kun olin muutaman päivän poissa. Ötökkäpaprikani piristyivät heinäkuussa ja ensimmäinen vihreä paprika on muuttumassa punaiseksi ja monta vihreää paprikaa tulossa lisää. Tämä on ensimmäinen kesäni kasvihuoneeni kanssa. Hellepäivinä siellä pitää käydä useaan kertaan suihkuttamassa ja kastelemassa.

Kasvimaassani muutama valkosipuli selvisi viime talvesta, suurinosa ei. En ole raaskinut ottaa sipulien päässä olevia pikkuisia kukkasipuleita pois, vaikka tiedän, että se vie osan voimasta ja maassa oleva sipuli jää pienemmäksi. Harakka meinasi syödä pensasmustikkani verkosta huolimatta, minun piti uudistaa verkkoja, jotta saisin omat pensasmustikkani. Kesäomenani ovat jo ohi, Pirjaa riitti omenapiirakoihin ja syötäväksi. Kaneliomenat jatkavat kypsymistä puussa.

Elokuun alussa poikkesi neljän vuoden tauon jälkeen Tallinnan helteeseen ja siellä kaduille mahtui hyvin kulkemaan, kun ei ollut ruuhkaa. Rotermannin kukkakauppa oli tehnyt timanttiananaksista hienon kukkakaaren, jota he kastelivat päivittäin. Karnalux -lankakauppaan en tällä kertaa ehtinyt piipahtaa, vaikka vähän olisi tehnyt mieli. Kesäkäsityönä tein parit oranssit villasukat.

Poikani kanssa olemme uineet viereisen kunnan hiekkakuopalla, kun meillä järvessä on sinilevää. Elokuu näyttää jatkuvat helteisenä, aamut ovat onneksi kivan viileitä. Muutaman kerran olen ollut ohjaajana Seurakisoissa, joissa kirmaavat ja hyppivät 4-9 vuotiaat lapset. Niissä harjoitellaan eri lajeja ja kerätään suoritustarroja omaan lajipassiin. Se on muuten jännää puuhaa…

Mukavia loppukesän päiviä sinulle lukijani!