Syysretki Turkuun ja Maarianhaminaan

Posted on 21.10.2021 by lenkkari

Hyppäsimme mummon punaiseen Eco-autoon ja huristelimme sillä kohti Turkua. Joen rantaa kävelimme molempiin suuntiin, päätimme mennä Fölilautalla joen yli ja taas jatkoimme matkaa. Kylmä tuuli puhalsi ja oli hyvä olla toppatakki päällä sekä pipo korvissa. Poika kulki vanhoilla kengillä ja niin hän sai rakon kantapäähänsä, kun ei ollut laittanut lenkkareita jalkaan.

Maanantaina aamupäivästä suunnistimme kaikki lenkille Paavo Nurmen stadionin viereen. Hiekkapururata kiersi ympyrää, välillä oli jyrkkiä ylämäkiäkin. Alakoululaisilla alkoi liikuntatunti viereisellä kentällä ja he tulivat jonossa opettajan kanssa urheilemaan kirpeään säähän. Ehdimme takaisin ennen sadekuuroa ja pysyimme kuivina.

Turun museot olivat maanantaina kiinni, joten kulttuurinälkään poikkesin Turun Ortodoksisessa kirkossa, jonka on suunnitellut saksalainen Carl Engel. Kirkko löytyi aivan torin vierestä. Siitä kävelin Turun Tuomiokirkolle, joka on Aurajoen toisella puolella. Jatkoin matkaa Turun pääkirjastolle, jossa oli paljon nuoria tekemässä läksyjä. Kirjasto oli väljä ja työpisteet oli ripoteltu ympäriinsä.

Tiistaina tulimme pikavisiitille Maarianhaminan syksyyn. Lähdimme saman tien lenkkeillen tutustumaan kaupunkiin. Reittini kulki Pommerin vierestä merenrantapolkua pitkin kiemurrellen Maarianhaminan urheilukentälle ja sieltä kaupungin halki rantapolkua pitkin Gröna uddenin rannalle ja takaisin kävelykadun kautta Norragatania pitkin hotellimme.

Maarianhamina oli täynnä kauniita isoja puutaloja puutarhoineen. Iltapäivästä koululaiset palasivat koteihin reput selässään vauhdilla. Syksy oli tiputtanut Norra Esplanadgatanin lehmusten lehtiä maahan, kävelytien hiekka oli ruskeanpunaista. Merimuseo odotti vierailuamme Pommerin vieressä. Maarianhaminasta oli kesäinen ruuhka kadonnut ja laskeutunut rauhallisuus kaupunkiin.

Toivotan sinulle lukijani liikunnallista loppusyksyä, jännitystä syksyn vaihteleviin säihin!

Pala Aurinkoa

Posted on 23.2.2019 by lenkkari

Kesäinen lämpö tulvi ovista ja ikkunoista. Palmun lehdet huojuivat, linnut lauloivat, aurinko paistoi. Olimme lentäneet lomalle ja mikä parasta Erasmus vaihdossa oleva tyttäreni tuli lomailemaan muutamaksi päiväksi kanssamme. Hän puhui hyvin espanjaa ja saikin käyttää taitoaan ravintoloissa ja kaupoissa. Faro tarkoittaa espanjaksi majakkaa.

Lomalla pidän kirjojen lukemisesta, kävelemisestä, uimisesta ja lenkkeilystä. Mistä sinä pidät? Ehdin lukea kolme kirjaa ja minua ilahdutti kovasti, että majapaikassamme oli kirjahylly kirjojen kierrätykseen. Minunkin kirjani jäivät sinne uusille lomalaisille. Meren aaltojen ääni rentoutti ja raikas ilma teki hyvää keuhkoille. Dyynien hiekka oli tullut aikoinaan Saharalta. Tiedätkö, että ylämäkeen kiipeäminen oli hauskaa puuhaa?

Tykkäsin herätä aikaisin viileään aamuun ja lähteä aamulenkille. Katsella ja kuunnella päivän heräämistä, tosin monet jo aamusta menivät autolla jonnekin ehkä töihin? Kokopäivän saimme olla ulkona. Talviaikaan Suomessa sama ei onnistu. Ulkoilma piristi kummasti ja keräsi meille voimia Suomen kohta alkavaan kevääseen.

Majapaikkamme vieressä oli Palmupuisto, jossa oli paljon erilaisia kasveja. Puutarhaa hoidettiin huolellisesti päivittäin. Mangoliapuu talvehti parhaillaan, mimosapuu oli aloittamassa kukintaansa. Fiikukset olivat isoja puita, kun kotona minulla on pari kitukasvuista ja ne odottavat mullanvaihtoa.

Olen päättänyt urheilla päivittäin ja syödä paljon kasviksia! Kotona lumikasat olivat viikossa pienentyneet, löysin meidän toisen autoa ehjänä juna-asemalta, kun toinen tytöistäni oli lähtenyt reissun päälle junalla.

Liikunnallista lopputalvea ja alkavaa kevättä sinulle lukijani. Ollaan yhdessä reippaita!

Alkukesän retki Jyväskylään

Posted on 11.6.2018 by lenkkari

Toukokuussa alkoi kesän lämpö ja vihreys. Kasvimaani huutaa tällä hetkellä vettä, kun ei ole yli kuukauteen satanut. Herukkapensaissa näkyy jo hyvänkokoisia raakileita, samoin omenapuissa. Pionini ovat nostaneet nuppunsa ja aukeavat ennen juhannusta. Kasvit ja kukat ovat tänä kesänä pari viikkoa etuajassa.

Naisten kympillä olin hölkkääjien joukossa ja siinä ehti hyvin katsella maisemia, kun ruuhkassa askellettiin Helsingin katuja ja hiekkapolkuja pitkin. Mieheni oli toimitsijana siellä jo toista kertaa. Juoksin hyvän ystäväni kanssa reitin läpi. Picnik-eväät olivat tänä vuonna hiukan kevyemmät kun ei ollut tarjolla salaattia, vain pähkinöitä ja välipalapatukoita. Banaanikin puuttui!

Ensimmäinen kesäreissu suuntautui Jyväskylään tyttöni kanssa autolla. Hotellien hinnat olivat hypänneet pilviin, joten vuokrasimme yksiön käyttöömme. Asunto oli pieni, mutta valoisasti sisustettu. Pikkukeittiössä pystyi tekemään ruuat ja tiskaamaan astiat. Tutkimme karttaa, että mistä löytyisi lähin ranta ja polkuja lenkkeilyyn? Meillä kävi tuuri, kun muutaman korttelin luota löytyi hiekkapolku ja järvikin oli lähellä. Uimavesi oli huikan viileätä vain +11 asteista. Tällä retkellä emme uineet. Josko vaikka heinäkuussa tulisimme uudelleen?

Seuraavana päivänä pyörähdimme Laajavuorella ja Harjulla. Tein kävelylenkin lammen ympäri ja tyttöni jäi lukemaan kirjaa. Monet menivät rinnettä maastopyörillä ylöspäin. Kyllä on hyviä reittejä ulkoiluun! Iltapäivästä suuntasimme kisoihin Harjun maisemiin. Olin yllättynyt, että siellä ei ole juurikaan parkkipaikkoja, vaan autolle oli etsittävä sopiva kolo lähikatujen varsilta. Mitenhän heinäkuun lopulla kaduilla on ruuhkaa, kun Harjulla on Kalevan Kisat?

Toivotan sinulle Aurinkoisia kesäpäiviä ja liikunnallista kesän aikaa!

Kevättä ilmassa

Posted on 13.4.2016 by lenkkari

Nyt on kevät meillä käsinkosketeltavissa. Odotan vihreää aikaa eli puiden silmujen avautumista. Aamuisin kuulen jo lintujen laulua ja huomaan valoisuuden. Pyöräilykausi on alkanut monella. Laskin eilen Pasilan liikennevaloihin tulevan viisitoista työmatkapyöräilijää. Kävelykin raikkaassa ulkoilmassa piristää kummasti. Kesäpäivänä voisin kävellä, vaikka linnanmäen humuun tai uimastadikalle.

Juoksuportaat löytyvät Sherwoodista eli Keinukalliolta. Viime sunnuntaina olin treeneissä kuvan portaissa ja jaloissa kyllä nyt painaa. Tulee aivojumppaa, kun yrittää päästä ylös portaita ja hengitys lähtee pelaamaan. Keinukallion pururata ja hiekkapolut rauhoittavat kummasti. Joko on muurahaisten valtatie näkyvissä lempipururadallani?

terassi

Kevään kunniaksi olen siistinyt oman pihani leikellen angervot, hanhikit, ystäväni omenapuut ja mummon pihlajan. Touhuaminen puutarhassa on virkistävää ja siinä näkee heti kädenjäljen. Istutin ruukkuihin orvokkeja, kun narssissit ja krootukset ovat vasta heräämässä talven jäljiltä kukkapenkissäni.

yrtti

Töiden kahvitilan ikkunalaudoilla kasvattelen salaattia, herneitä ja vihanneskrassia. Käsityöbuumini alkoi ennen pääsiäistä ja nyt minulla on puutarhainnostus päällä, vaikka pihani on jo melkein 20 vuotta vanha. Välillä olen itsekin ihmetellyt keväistä energiaani, mutta toivon sen jatkuvan pitkään.

Muista sinäkin katsella ja kuunnella kevättä!

Juoksukärpäsen matkass

Posted on 8.3.2016 by lenkkari

Katsopa, miten kärpänen on valmistautunu alkavaan juoksukauteen! Teetin itelleni ja juoksuystävilleni mainospaidat. Sitten ostin uudet kirkkaankeltaiset menopelit. Kyllä nyt voi kevät alkaa: olenhan ilmoittautunut kahteen juoksukouluunkin. Vanhat Nike Pegasus traktorini, jotka oli minull käytössä monta vuotta, heitin roskikseen. Mun traktorit oli tosi hyvät, niillä jaksoin melkein liitää Berliinin puolikkaan kahdesti aikoinaan.

Kevääll olis ihana loikata viikoks juoksemaan etelään! Ylläoleva kuva on Kreetalta Plakiaksen kylästä. Sinä vuonna mulla oli jalkapohja tosi kipeenä. Vuorimaisemat ja hiekkatie kuitenkin oli niin houkuttelevat, että pakkohan mun oli laittaa lenkkarit jalkaan ja yrittää pientä lenkkiä. Juoksusta kerään voimaa ja tsemppiä.

Suurijärven polku löytyy Vierumäeltä. Kevät ja kesä haastaa kuntoilemaan. Hassua, että hyvä kunto ei säily. Juoksukärpänenkin joutuu aina aloittamaan alusta juoksukunnon keräämisen talven jälkeen. Sukset on laitettava autotalliin odottamaan uutta talvea. Juoksukouluissa tapaa uusia juoksuystäviä . Joskus intoudun laittamaan numerolapun rintaan ja kokeilemaan vauhtiani kisatapahtumissa. Toukokuun lopulla juoksukärpäsen löytää Naisten Kympiltä Hesasta.

Minult löytyy vanhoja Juoksija-lehtiä yli 20 vuoden takaa. Etsin vuoden 1995 Forssan kesäillan puolikkaan tuloksii vähän aikaa sitten. Muistin, että meillähän on autotalliss lehtii. Ne Juoksijat oli liian vanhoja! Sitten menin vaatehuoneeseen katsomaan seuraavaa antiikkipinoa ja sieltähän se kaipaamani Juoksija hyppäs syliini…

Toivotan lukijoilleni tsemppii ja menestyst uuteen juoksukauteen! Nyt saa taas lähtee lentoon juoksemall, kun kevät koittaa ja lumet sulaa.

Beautiful Valencia

Posted on 1.2.2015 by lenkkari

Valencia on lähellä sydäntäni, koska lukiolaiseni oli siellä 2 kk vaihdossa syksyllä 2014. Hän kävi paikallista espanjalaista lukiota ja asui espanjalaisessa perheessä. Lukiossa tunneilla ei ole hiljaista, vaan opettajan kanssa saa keskustella vapaasti. Valencia on kolmanneksi suurin Espanjan kaupunki eli monta kertaa Helsinkiä isompi. Siellä puhutaan espanjaa ja valencianoa, mutta englantia osataan vain harvassa paikassa.

Historiallisessa keskustassa (the Plaza de la Virgen) on monia kauniita rakennuksia ja nähtävyyksiä. Sieltä löytyy esim. Valencian katedraali 1300-luvulta, Basilica Virgen de los Desamparados temppeli ja 50,85m korkea goottilainen torni. Lukiolaiseni vieraili näissä kohteissa. Valencian vanha kaupunki oli kuulemma tosi hieno!

The City of Arts and Science puisto oli kaunis. Siellä oli Euroopan suurin akvaario, jossa löytyi yli 500 lajia katseltavaksi. Taidepuistossa oli upeat ooppera-, teatteri- ja musiikkikeskukset. Puiston ympärillä oli isot viheralueet ja siellä monet pyöräilivät, kävelivät ja lenkkeilivät.

Kauppahalli (The Central Market) oli täynnä tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, jotka auringon alla kypsyvät maukkaiksi. Tyttöni suosikkeja oli persikat, appelsiinit, paprikat ja sitruunat. Halli oli mielettömän iso, jossa oli n. 1200 kauppapaikkaa.

Juoksun ystäville Valenciassa järjestetään isot juoksutapahtumat: Trinirad Alfanso Half marathon lokakuussa sekä Trinirad Alfanso marathon & Trinirad Alfanso 10K marraskuussa. Uskaltaisinko joskus kokeilla puolikasta tai kymppiä Valenciassa?

Syksyiset merituulet La Matassa

Posted on 11.11.2014 by lenkkari

Syyslomalla palasimme perheeni kanssa takaisin Torreviejaan. Nyt asuimme aivan La Matan rannan vieressä. Aamu alkoi lenkkeilemällä hiekkarannalla juuri, kun aurinko alkoi nousta uuteen päivään. Suolavesi ja merituuli huuhtoi viimeisetkin unenrippeet pois samalla, kun aurinko alkoi lämmittää. Aina lenkin lopuksi oli pitkä ylämäki kiivettävänä asunnollemme.

Alicantesta haimme tyttömme lomailemaan kanssamme paikalliselta juna-asemalta Renfe Estación. Sieltä lähti pikajunia esim. Madridiin ja Barcelonaan. Samalla kävimme tutustumassa Alicanten kaupunkiin. Aaltoileva kävelykatu oli aivan sataman vieressä. Rantapuistosta löytyi useita vanhoja kumiviikunapuita eli fiikuksia. Niiden rungot olivat tosi villit kuin juuret olisivat kasvaneet ympärille.

Castillo de Santa Bárbara entisajan vanha linnoitus oli isolla kukkulalla. Yritimme löytää tien sinne ja ensin ajoimme ohi, kunnes käännyimme ja linnoitukset opastukset tulivat näkyviin. Jotkut turistit olivat todella reippaita ja ajoivat korkealle kukkulalle pyörillä. Alaspäin sieltä olikin sitten haastavaa ajella serpentiinitietä pitkin.

La Matassa myytiin asuntoja (se vende) lähes joka tiellä. Uusia asuntoja ei juurikaan rakennettu. Autoja oli päivisin paljon liikenteessä ja rannalla ihmisiä kävelemässä. Lokakuussa sää oli hyvin kesäinen: aamuisin +16 ja päivisin +25. Syksyn tulon huomasi täällä siitä, että yökaste putsasi kadut itsestään.

Viimeisenä päivänä Välimeri oli aivan hurjana ja aallot kohisivat voimalla. Mikä olikaan hauskempaa kuin mennä hyppimään mereen! Hienointa viikossa oli, että saimme ulkoilla kaiket päivät ja kerätä voimia Suomen pimenevään syksyyn.

Keväiset tuulet Torreviejassa

Posted on 5.4.2014 by lenkkari

Suolajärvien kaupungissa Torreviejassa kevät oli jo pitkällä huhtikuun alussa. Aamuisin ja iltaisin merituuli puhalsi kylmästi, mutta päivisin auringon paistaessa ilma tuntui kesäiseltä. Emme pääseet Eras de la Sal -suolamuseoon käymään, koska rakennus oli restauroinnissa. Suolamuseon kohdalta lähtivät Torreviejan paikalliset bussit. Koululaisilla oli pitkät koulupäivät, koska alkuillasta lapset palasivat koulubusseilla kaupunkiin takaisin.

Ihastuimme Parque de las Naciones -puistoon. Siellä kukot, ankat, joutsenet kulkivat vapaana keskellä päivää. Puistoa hoidettiin hyvin ja siellä oli kauniita vesialtaita istutuksineen. Sunnuntai-iltaisin puisto täyttyi lapsiperheistä, koska puiston toisessa reunassa oli jännä leikkipuisto lapsille.

Palacio de Deportes- urheilukeskuksesta löytyi 8 ratainen uimahalli, useita jalkapallokenttiä, tennishalli ym. Torreviejan keskustasta tänne pääsi bussilla nro C. Pista de Atletismo oli jalkapallokenttien takana. Espanjalaisilla nuorilla oli yleisurheilutreenit arkisin kuuden maissa. Kävimme testaamassa kuvan yleisurheilukentän pariinkin otteeseen. Meidän mummo 79v. raahattiin kentälle mukaan seuraamaan tyttöni treenejä.

Olimme kysyneet neuvoa Torrevieja Sport City kautta majoituspaikkaamme. Heidän kautta saimme vinkin edullisesta vuokrakolmiosta Torreviejasta. Asuntomme oli kerrostalossa ja siellä asui myös paikallisia espanjalaisia perheitä. Espanjalaisilla on sunnuntaisin tapana vierailla kylässä isovanhemmilla. Pidän siitä, että espanjalaiset ovat ystävällisiä meille suomalaisille.

Plaza de la Constitucion -puisto avautui aivan Torren keskustasta vanhan kirkon edestä. Tässä ympärillä oli useita kauppakatuja. Meidän mummokin löysi ihanan halvat kävelykengät mukaansa! Espanjalainen hyörinä täytti kaupungin. Taloja oli paljon ja parvekkeilla kukkivat keväiset istutukset.

Islannin aarteet

Posted on 21.2.2014 by lenkkari

Golden circlellä eli kultaisella kierroksell pääsi näkeen pikaisesti Islannin luonnon aarteita. Kameran joutui säätämään heti valmiiksi, jotta sai ikuistettua Geisir-vesisuihkun. Vesi oli siinä yli 100 astetta, joten piti kulkea polkua pitkin.

Gullfoss vesiputoukset oli ihmeellisen upea näky! Helmikuussa ne olivat lähes jäässä, kun oli todell kylmä pakkaspäivä. Talvella Islannissa kannattaa pukeutua lämpimästi: tuulenpitävät toppavaatteet, lämpimät hanskat unohtamatta pipoa. Maisema oli aivan sanoin kuvaamaton, mutta ei tääll kauaa tarennu valokuvata maisemii.

Pingvellir lumoaa Unescon maailmanperintökohteena. Täällä Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaatat eroo toisistaan. Kuvassa näkyy Euraasian puoli. Islannissa on kuulemma usein maanjäristyksiä, koska koko maa on tuliperäist aluetta. Tääll kuljettiin kallioiden välissä.

Blue Lagoon on laavakasan keskelle tehty ulkoilma mineraalivesikylpylä. Meill oli myrskyisä pakkaspäivä eli tuulta yli 25m/s. Mulla oli uimalakki pääss ja siellä uiskeltelin yli tunnin ajan talvella! Vesi oli hyvin suolaista, mutta upeen lämmintä. Reykjavikissakin on ulkoilma mineraalivesikylpylöitä avoinna koko vuoden. Keskellä talvee voi siis käväistä uimassa…

Harpa eli musiikkitalo Reykjavikissa on komea rakennus myös sisältä meren rannalla. Pimeän tullen tän rakennuksen ikkunat vaihto väriä. Kävin lenkillä pääkadulla aikaisin aamust, jolloin muu kaupunki nukku. Hassuu, että helmikuussa Reykjavikissa ei ollu yhtään lunta.

Oon aivan myyty Islannin luonnon kauneudesta! Reykjavikissa haetaan bussilla hotellilta suoraan retkille. Bussioppaamme kertoi, että talviturismi on kasvanut heillä kahtena viime talven 50%. Suosittelen Islannissa vierailua, itsekin palaan vielä uudelleen saarelle…

Kanarian dyyneill

Posted on 11.2.2014 by lenkkari

Dyyneillä muuten ihan hengästyi, kun yritti kiivetä huipulle. Juoksumaastot oli mainiot: aamulla aikaisin rannalle. Maspalomasista kesti rantaa pitkin kävellen noin tunnin verran Inglesiin. Aamuisin hiekka oli kovaa, kun vuorovesi oli vedättänyt aallot kauemmas rannasta!

Maspalomasin vihreällä juoksupolulla oli mukava myös lenkkeillä. Polku kiemurteli useita kilometrejä Maspalomasin alueella eri puistojen seassa. Täällä näki paljon koirien ulkoiluttajia, lenkkeilijöitä, kävelijöitä jne. Puistoissa kaktukset, palmut ja kukkaistutukset kukoistivat. Kanarialla ilmat oli hyvät, joten saimme ulkoilla koko päivän.

Kävimme juoksemassa Estadio Muncipal Maspalomasin urheilukentällä. Sinne piti ostaa avainkortti stadionin toimistosta. Kertahinta oli 3,5e. Stadionilta löytyi myös iso kuntosali juoksumattoineen, steppereineen ja siellä oli ihanan viileätä, koska ne oli sisätilassa. Yleisurheilukentän rata oli kyllä kuumuudesta sulanut jo aika hyvin!

Melonerasin majakka siintää kuvass. Hienosti oli tehneet koristealtaat ja puiset kävelysillat. Tämä alue oli uusinta ja ehkä vähän hienompaa kuin Inglesissä. Kanarialta löytyi ihania kahviloita, joissa hinnat oli puolet halvempii kuin Suomessa. Muutoinkin pistäydyn aina matkoillani isossa ruokakaupassa (esim. San Fernandon alueella) ja apteekissa.

Puerto Moganin kylä löytyi vuorten takaa. Sinne ajeltiin kiemuraista tietä meren rannan vieressä. Kilpapyöräilijät kulkivat samaa reittii, huristivat alaspäin lujaa. Sitten ylämäet matelivat! Ohituspaikkoja joutui odottelemaan, myös rekat ja bussit kulki samaa reittiä.

Kanarian dyynit ja polut innostaa aamulenkkeilyyn. Keuhkoille tekee hyvää haistella meri-ilmaa!

JuostenSiivet

Tag Archives: lenkkeily