Perhosia heinäpoudalla

 

Pihaltani nokkosten lehdet lähtivät nopeasti, kun perhosten toukat popsivat ne. Olenkin nähnyt useita nokkosperhosia kukissa ja pelloilla. Lähipellolla kaura alkaa olla pian kypsää sadonkorjuuseen. Lämpö vauhdittaa marjojen ja omenoidenkin kypsymistä. Olen jo aloittanut viinimarjojen keräämisen talteen.


Tiedätkö, että salaattini alkoivat kukkimaan, kun olivat ensin kasvattaneet pitkät varret.
Sekin johtuu kuivuudesta. Toki iltaisin olen kastellut niitä, mutta nyt on satanut liian harvoin. Mehiläiset pitävät näistä sinisistä salaatin kukistani. Tomaattini kukkivat keltaisia pikkukukkia ja joissain taimissa on kasvamassa pieniä kirsikkatomaatteja.

Tein ystäväni kanssa kesäretken Hattulan Pyhän Ristin kirkolle katsomaan 1500-luvulla maalattuja seinämaalauksia.
Olen keväällä lukenut Anneli Kannon kirjan ”Rottien Pyhimys”, joka kertoo kuvitteellisen tarinan kirkon seinämaalareista. Halusin omin silmin käydä katsomassa maalaukset. Ne ovat hienoja ja niitä on paljon.

Poikani on ahkeroinut kesätöissä paikallisessa kirjastossa.
Kirjastossa hänelle ovat kirjat tulleet tutuimmiksi. Aamusta hän etsi matkailuun liittyviä kirjoja, jotta saisi koottua oman näyttelypöydän. Olemme jutelleet paljon kirjoista yhdessä ja se on ollut kivaa.

Terassin kulmallamme meillä on talitintin pesä ja sieltä kuuluu linnunlaulua: tsirp, tsirp.
Emolintu käy usein pesällä tuomassa ruokaa poikasilleen. Jännäämme, että milloin poikaset lähtevät sieltä lentoon…

Toivotan sinulle lukijani mukavaa loppukesää, nautitaan helleilmoista!

Aurinkoinen kesäkuu

 

Olen kasvatellut tomaatin taimiani ahkerasti kotipihallani. Ne tarvitsevat joka päivä vettä ja suihkutusta. Virittelin lankasysteemit kasvaville tomaatinoksille terassilleni. Toivon, että saan niistä loppukesästä oikeita kirsikkatomaatteja. Haaveilen omasta kasvihuoneesta ensi kesälle, paikankin olen katsonut valmiiksi eli meidän trampoliini saa lähteä ja kasvihuone tulisi siihen tilalle. Näin yhden mustareunaisen sopivan pienen kasvihuoneen, jossa mahtuisi hyvin kasvattamaan vihanneksia.

Satu -leikkimökkimme on saanut uuden maalipinnan, aluksi tein pohjustustyöt eli raappasin vanhat maalit pois ja pesin laudat, sitten maalailin uutta väriä pintaan. Vierailin useasti rautakaupassa. Pojan kanssa pesimme lauta-aitaamme, jotta sen voimme maalata kesälomalla myöhemmin.

Yhden helteisen viikonlopun vietin toimitsijahommissa urheilukentällä Nuorisokisoissa. Heinäkuun lopulla menen seuraaviin kisoihin hommiin. Pojan kanssa vedimme pienelle ryhmälle Junior Juoksukoulua lähipururadallamme ja viimeisellä kerralla meillä oli 20m aitajuoksua, 40m pikapyrähdys, vingun heittoa ja turbokeihästä. Toivottavasti saimme annettua positiivista energiaa ja urheilun iloa porukallemme.

Loppu kesäkuun lomailemme parilla vuokramökillä sään muuttuessa helteiseksi. Uiminen piristää kummasti ja uusilla hiekkateillä lenkkeily. Pidän perinteisten kirjojen lukemisesta ja minulla onkin monta kirjaa mukanani. Tästä kesästä näyttää tulevan hellekesä. Olin odottanut, että kesäkuu olisi kylmä, mutta nyt on ollut lähes koko kuukauden lämmintä.

  • Kuuluuko sinun kesääsi uiminen ja mökkeily?
  • Mitä kesälajeja harrastat?

Toivotan sinulle lukijani rentouttavaa kesälomaa!

 

Puutarhainnostus + Juoksukoulu

 

Ehdin istuttaa punasipulit kasvimaahani huhtikuussa. Sain jännittää pitkään, että paleltuivatko ne tuplaharsojen alla? Onneksi saimme Äitienpäivän jälkeen lämpöaallon Suomeen ja punasipulini sekä pinaatintaimeni ovat nostaneet vihreitä varsia ylös. Meidän pihassa kuusi kukkii parhaillaan ja uusia käpyjä on tulossa paljon. Oravat ovat innoissaan tästä.

Laitoin kolme kasvilavaa pihalleni lisää. Sinne istuttelin salaattia, persiljaa, lisää punasipuleita, tilliä, olkikukkia ym. Nämä kasvilavat ovat harsojen peitossa ja kastelen niitä ahkeraan, jotta siemenet lähtevät itämään. Kirsikkatomaattini ovat venyneet pituutta olohuoneen pöydällä ja niihin olen vaihtanut isompia ruukkuja. Tomaattini pääsevät pihalleni vasta kesäkuussa kevytkasvihyllykkööni.


Opetan poikani kanssa maastojuoksua ja yleensäkin juoksuharjoittelua JuniorJuoksukoulussamme lähipururadallamme. Meillä on reippaita oppilaita. Suunnittelemme ohjelman huolella ruutupaperille. Ohjelmassa meillä välillä hypellään muoviaitoja ja heitellään vinkua. Meillä on erilaisia tehtäväratoja treeneissämme.

Yritän kirjoittaa lastenkirjan juoksukoulu teemalla. Tarinan juoni minulla on päässäni ja kesälomallani aloittelen hommaa. Toivon, että ideani saa sormeni vikkelästi kirjoittamaan tarinaani. Olen kevään aikana osallistunut muutamaan kirjakahvilaan, jossa on ollut aiheena kirjan taittaminen, markkinointi jne. Monet harrastavat kirjojen kirjoittamista ja lukemisesta on tullut suosittua.


Nautitaan yhdessä vihertävästä luonnostamme ja linnunlaulusta!

Kevät herättää viherpeukaloni

 

Olen kasvatellut siemenistä persiljaa, kirsikkatomaatteja, sokeriherneitä ja basilikaa olohuoneen pöydän edessä. Tilasin verkkokaupasta pari pikkuista pöytäkasvihuonetta, jotta taimillani olisi hyvät oltavat kasvaa ja vahvistua. Kasvun ihmeitä on hauska päivittäin seurata. Pääsiäisenä yritän saada tomaatintaimeni siirrettyä isompiin ruukkuihin.

Kotoilu sekä etätyöt ovat herättänyt minussa myös vähän kotini sisustamisintoa. Voin kertoa sinulle, että en pidä itseäni juurikaan sisustusihmisenä. Niin vain kävin tilaamassa uudet Marimekon verhot olohuoneeseeni ja keittiööni. Verhot jäivät liikkeeseen tilaukseen ja saan ne kotiini huhtikuun puolella lyhennettyinä.

Kevät herättelee myös juoksuintoni, kun upea luminen talvi on taittumassa ja pyörätiet sulaamassa. Sukseni olen pakannut autotalliimme odottelemaan ensi talvea. Lihaskuntotreenejä olen patistanut itseni tekemään pari kertaa viikossa kotona tai ulkona terassillani. Odottelen tässä uutta ulkotreeniohjelmaani innolla.

Poikani kysyi minulta:  – Äiti voisimmeko ottaa eväät ja mennä joku päivä vaeltamaan Sipoonkorven metsiin viime kevään tapaan?

Minä vastasin: – Tottakai me voidaan joku arki-ilta suunnistaa yhdessä retkelle sinne ja otetaan oikein kunnon eväät mukaan meille.


Aurinkoisia kevätpäiviä sinulle lukijani.
Hyvää Pääsiäisen aikaa!

Hiihtoloma Hesan liukkaudessa

   

Apua, mitkä kävelytiet Hesassa! Alijäätynyt vesi oli jäädyttänyt kävelytiet melkein luistinradoiksi. Onneksi olen koko talven kulkenut Icebugit jalassani, jotta pysyisin pystyssä. Tulin poikani kanssa junalla pariksi päiväksi hiihtolomalle Kaartinkaupunkiin. Ensimmäisenä päivänä kiipesimme jäiselle Tähtitorninmäelle ja mietimme, että oli liian liukasta jatkaa pidempää kävelyä, joten koukkasimme Tähtitorninkadulta takaisin.



Tapasimme veljeni sekä tyttöni illasta ja kävimme päivällisellä
, me olimme ravintolan ainoat asiakkaat. Saimme kaikessa rauhassa vaihtaa kuulumisia ja päivitellä etäaikaa. Kaikki odotamme innokkaana tulevaa kevättä ja kesää. Meillä kaikilla on edessä vielä monta etäpäivää. Puutarhanhoitoa varten olen ostanut kirsikkatomaatin siemeniä odottamaan istuttamista maaliskuussa.


 

Aika hassua, että Saharan hiekkaa satoi Etelä-Suomeen pilvien seasta. Hotellillamme kävi kylässä tyttöni kummitäti ja yhdessä vietimme yhden mukavan aamupäivän. Poikani opasti matkapuhelimen hyviä käyttövinkkkejä. Helsingin laivaranta oli jään peitossa, mutta sulaminen oli alkanut.  Lämpöaalto on lähestymässä Suomea ja plussakelit ovat alkamassa hiihtolomalla loppuviikosta.

Tänä talvena olen hiihdellyt yli 40 kertaa suksillani. Kevät on jo ovella ja sukseni matkaavat pian autotalliimme.

Toivotan sinulle liikunnaniloa talvilomallesi,  nautitaan kevätauringon paisteesta!

Lappi kylässä etelässä

 

Tammikuu lähti käyntiin kylmässä säässä
ja saimme upean talven eteläänkin. Olen saanut tehdä useat lumityöt Toini myrskyn jäljiltä. Meillä tehdään käsipelillä oma tie ja otamme homman kuntoilun kannalta. Poikani kanssa ahkeroimme ruokatauoilla auraamista, kun lunta satoi tosi paljon ja etelästä tuli kuin Lappi.

Tykkään hiihtää kotipelloillani  perinteistä. Minulla on kolme vuotta vanhat Skin sukset ja ne ovat mitä mainioimmat. Pääsen hiihtämään ilman suksien voitelua. Joskus vähän laitan cleaneriä skin osaan. Käsivoimani ovat parantuneet hiihdon ansiosta. Lähdenkin päivittäin hiihtämään ja välillä valokuvaan talven maisemia.

Aion tehdä kevään aikana kuntoremontin itselleni ja laihduttaa muutaman kilon samalla, jotta meno olisi vähän kevyempää. Näin korona-aikana on tärkeä muistaa liikkua tarpeeksi päivittäin ja kerätä askeleita, kun työmatkat puuttuvat. Huomasin, että on vähän vaikea löytää etävalmentajaa tai etäjumppia, kun en asu pääkaupungissamme. Löysin Ripsan uutuuden E-kirjana ja innostuin pitämään omaa ruokapäiväkirjaa. Kun laitan kaiken syömisen ylös, niin eipä tule herkuteltua niin usein.


Toivon sinulle lukijani liikunnaniloa lumitalven keskelle!

Joulu kotoiluna


Tiedätkö, että yleensä olen viettänyt viimeiset joulut kotona
ja niin teen tänäkin vuonna. Tyttöni kotiutuvat joulunajaksi meille ja vietämme joulun perheen kesken. Minulla joulu alkaa kirjoittamalla nippu joulukortteja ajoissa, tekemällä käsilläni joulukoristeita. Kävin omasta pihasta napsimassa kuusenoksia ja tuijan oksia, taittelin niistä pikku kimppuja ja kokosin joulukransseiksi. Viimeiset jouluviikot rauhoitun eli vältän kaupoissa juoksemista ja lahjojen ostelua.

Viime viikonloppuna pääsin ulkoiluttamaan suksiani kahden vuoden tauon jälkeen
. Viime talvena en hiihtänyt lumenpuutteen vuoksi ollenkaan. Luin paikallisesta lehdestä, että tähän lähelle oli tehty tykkilumilatu ja minulle tuli kiire sinne. Hain sukseni autotallista ja sauvoja etsin vähän pidempään. Sitten lämmitin auton ja ajelin ladulle kiireesti. Mikä onni olikaan päästä hiihtämään, vaikka taitoni olivat vähän ruosteessa. Sukseni olivat hyvät ja pian kaupungin latukissa ajoi latu-uran uudelleen ja oli todella hienoa hiihtää.

Joka päivä pyrin liikkumaan ja keräämään askeleita
välillä hölkäten, sauvakävellen tai kävelemällä. Ulkoilmaa on saatava, ettei ihan nuukahda sisälle. Olen kolunnut kaikki lähipururadat, lähellä olevat luonnonpuistot ja lähitiet tarkasti. Talvi olisi kiva piristys ja toivonkin sen tulevan myös Etelä-Suomeen. Järvet saisivat jäätyä ja jäälatu tulla meille Tuusulanjärvelle. Odotan talvea ”lapsen innolla”.



Toivotan sinulle lukijani Iloista Joulunaikaa!

Patikoimassa syyslomalla


Ajelimme Kuopion ohi Tahkovuorelle viettämään syyslomaa.
Puissa oli vielä lehdet, vaikka ilma oli muuttunut kylmäksi. Toppatakki lämmitti kummasti kiivetessä Tahkon rinteille. Mökissä jouduimme ensimmäiseksi imuroimaan kesän kärpäset pois lattioilta. Ehkäpä täällä oli vähän taukoa viimeisistä lomailijoista?


Tyttömme ajeli meitä moikkaamaan
ja lähdimme yhdessä yli 1000 portaan rappusiin reippailemaan. Ylhäällä meitä vastaan tuli Craftin asussa Kaisa Mäkäräinen omalla lenkillä. Hän oli osallistumassa Tahkon vuorijuoksuun. Iltalenkillä näin hänet hiihtämässä ensilumen ladulla, vauhti oli kyllä nopeaa ja eteenpäin vievää.

Ihan hauska reippailla ja hölkkäillä Tahkolla ympäriinsä, koska maastot olivat uusia ja reittejä oli paljon. Mäkien kiipeäminen tuntui etureisissä kivasti. Alamäissä sai vähän jarrutella, ettei kompuroinut kivireiteillä. Tykkäsin, että täällä oli tilaa liikkua.

Tahkolle odotellaan jo lunta ja toivottavasti sitä pian tuleekin. Lumitykit oli rivissä rinteiden alhaalla odottamassa pakkaskelejä. Minä haluaisin, että etelään tulisi lunta. Syyslomalla sain paljon reipasta mieltä, ulkoilua ja yhdessäoloa. Nyt pitäisi jaksaa puurtaa loppusyksy.

Toivotan sinulle lukijani Iloista loppusyksyä ja muista lähteä ulkoilemaan raikkaaseen ilmaan.

 

 

Mökkeilemässä Saimaalla

 

Hiekkatie mutkitteli ylä-alamäkeä, edelleen kohti niemeä ja meidän sinistä vuokramökkiä Saimaan rannalle.  Jännityksellä odotimme, millaisella mökillä viettäisimme lomaviikkomme. Ilma oli kesäisen lämmin ja heti menimme poikani kanssa uimaan. Järvessä uiskenteli rantakäärme ja se päätti rantautua kalliolle lämmittelemään.

Sunnuntaina aamupäivällä lähdimme kaikki lenkille mäkiseen maastoon. Ylämäet piti ottaa rauhallisesti, koska mäkiä oli yhtenään. Kärpäsiä tahtoi tulla häiritsemään menoamme, mutta hyttysiä ei onneksi ollut. Mökille päästyämme lenkin jälkeen hyppäsimme uimaan laiturilta. Kiersimme myöhemmin veneellä pienen kierroksen poikani kanssa. Kauempaa meidät ohitti moottorivene ja kohta keikuimme kunnon aalloissa veneellämme.

Paikallisesta kylästä etsimme urheilukentän. Se oli hiekkakenttä, jota kierteli lenkkipolku. Useana päivänä poikkesimme urheilemassa siellä, teimme koordeja ja poikani juoksi muutaman pyrähdyksen. Yhtenä iltana urheilukentälle valui yhtenään perheitä ja pieniä jalkapalloilijoita. Heillä alkoivat pian yhteistreenit vihertävällä nurmella. Oli kiva katsella innokkaita pieniä treenaajia!

Mökkimme läheltä löytyi pienen ajomatkan takaa Rakokiven kalliot ja luontopolku. Siinä kaksi kalliota oli  jääkaudella jäänyt noin 30cm päähän toisistaan ja niiden välissä oli syvä rotko. Ihan hieno luontoilme. Metsä hehkui sinisenään mustikoita, kun kuljimme reittiä eteenpäin. Tosi hyvä, että luontopolku oli merkitty hyvin punasilla merkeillä, muutoin kyllä olisimme eksyneet näihin metsiin ja jylhiin kallioihin.

Mökillä oli rentouttava katsoa järveä ja kuunnella luonnon ääniä. Tykkäsin ihailla rantapuita, kallioita, vihreitä koivuja, kaislikoita, katsella veden virtausta. Läheisessä niemennokassa oli kuikkaparvi ja ne ääntelivät hauskasti. Mökin rannassa meitä kaikkia ihmetytti lehdetön haapa. Miksi siihen ei ollut puhjennut lehtiä tänä kesänä?

Iloitaan Suomen kesästä yhdessä ja yritetään liikkkua paljon!

Prahan kaduilla kävellen

    

Elokuun alussa tulimme poikani kanssa tutustumaan Prahaan. Kylläpä oli turisteja ahtautunut samaan aikaan paljon kapeille kaduille ja monille silloille. Kadut olivat kivetystä ja jalkakäytävät vielä pienempiä kiviä, joten kannatti laittaa lenkkarit jalkaan.

Meidän majapaikka oli aivan Petrinin kukkuloiden alapuolella. Polut kiemurtelivat mutkitellen ylös ja oli hauska kiivetä katsomaan maisemia. Ylhäältä avautui koko kaupunki näkyviin hienosti. Kiertelimme muurin molemmin puolin, onneksi välillä oli mukavan varjoisia polkuja puiden seassa. Lehtipuut värittivät maiseman täysin vihreäksi.

Vltava joki halkaisee Prahan ja jakaa keskustan. Poikani haave oli päästä polkemaan pikkuvenettä joelle. Niin me lähdimme soutelemaan. Poljimme kovaa vauhtia pikkusaaren ympäri, välillä piti muistaa väistää isompia aluksia. Pojastani tämä souteleminen oli tosi hauskaa!

Raitiovaunut kolistivat kaduilla ahkeraan. Kesällä kuumuus tuntui. Kävellen kuljimme ympyrää joen molemmin puolin. Prahan pikkukujat tulivat tutuiksi. Saimme päivittäin kerättyä paljon askeleita. Matkamme aikana nousimme monta sataa porrasta ylöspäin. Viimeisenä iltana löysimme uuden vihreän puiston ja hengitimme happirikasta ilmaa keuhkoihimme.

Aurinkoa ja iloa elokuun päiviin sinulle lukijani!