Mäkitreenit Dubrovnikissa

Posted on by

  

Hyppäsimme syyslomalle aurinkoiseen Dubrovnikiin. Lähdimme lenkkitossut jalassa kävelemään ensin Babin Kukin niemen ympäri. Copacabana rannalla oli aika rauhallista, kun siellä näkyi vain muutamia uimareita. Puut olivat täysin vihreitä, kukat kukkivat edelleen, mandariinipuita näkyi talojen puutarhoissa.

Seuraavana päivänä päätimme oikaista Lapadin kukkulan kautta vanhaan kaupunkiin. Sinne kiipesimme ylämäkeä, kiemurtelimme ja päädyimme umpikujaan, kun kävelypolku ei mennyt eteenpäin. Otimme seuraavan etapin kohti kaupunkia, mutkittelimme uutta kävelypolkua pitkin rantaan ja sieltä rantatietä pitkin Pileen ja Old Town portit tulivat näkyviin. Turistien paljous hämmästytti meitä ja etsimme rauhallisimman sivukadun ruokapaikan.

Takaisin kävelimme suorinta reittiä asunnollemme,  Pilen kautta keskustaan ja sataman reunalta käännös HNK Stadionin ohi Babin Kukille. Dubrovnikin kadut alkoivat tulla tutuksi kävellen. Lokrumin saariretki odotti aamusta. Siellä oli mukavia kävelypolkuja ympäri saarta. Tutkimme saaren luostarin rauniot, puutarhan, kiipesimme jyrkän kivipolun kohti kukkulaa, mistä löytyivät uudet rauniot. Pinjamännyt, oliivipuut, sypressit kasvoivat luonnonpuistossa rehevinä.

SRD-vuorelle halusimme kiivetä kävelypolkua pitkin, kunhan vain löytäisimme alkupaikan. Ystävällinen rouva neuvoi meille, mistä nousivat portaat ja pääsisimme ison tien yli. Kiipeilypolku meni aluksi metsässä varjossa, mutta kun pääsimme ylöspäin, niin kivipolku mutkitteli puiden yläpuolella. Ylöspäin oli kunnon mäkitreeniä kiivetä, kun aurinko helotti kuumana. Serpentiinimutkat tulivat tutuiksi ja minun piti pitää katse maassa, jotta en kompastuisi kivenmurikoihin. Pikkuisen hikinen urakka oli kiipeämisessä, mutta pääsimme huipulle.


Toivotan sinulle lukijani mukavan reipasta loppusyksyä!

Elokuu puutarhassani

Posted on by

Kasvihuoneessani tomaatit on narulla nostettu kattoon, jotta ne kypsyisivät nopeammin. Joitain punaisia tomaatteja olen jo kerännyt ja laittanut salaatteihin. Kyllähän ne omat tomaatit maistuvat erinomaisilta, mehukkailta ja kesältä. Tulostin kotiini keittiön jääkaappiin kasvihuoneen hoito-ohjeet, kun olin muutaman päivän poissa. Ötökkäpaprikani piristyivät heinäkuussa ja ensimmäinen vihreä paprika on muuttumassa punaiseksi ja monta vihreää paprikaa tulossa lisää. Tämä on ensimmäinen kesäni kasvihuoneeni kanssa. Hellepäivinä siellä pitää käydä useaan kertaan suihkuttamassa ja kastelemassa.

Kasvimaassani muutama valkosipuli selvisi viime talvesta, suurinosa ei. En ole raaskinut ottaa sipulien päässä olevia pikkuisia kukkasipuleita pois, vaikka tiedän, että se vie osan voimasta ja maassa oleva sipuli jää pienemmäksi. Harakka meinasi syödä pensasmustikkani verkosta huolimatta, minun piti uudistaa verkkoja, jotta saisin omat pensasmustikkani. Kesäomenani ovat jo ohi, Pirjaa riitti omenapiirakoihin ja syötäväksi. Kaneliomenat jatkavat kypsymistä puussa.

Elokuun alussa poikkesi neljän vuoden tauon jälkeen Tallinnan helteeseen ja siellä kaduille mahtui hyvin kulkemaan, kun ei ollut ruuhkaa. Rotermannin kukkakauppa oli tehnyt timanttiananaksista hienon kukkakaaren, jota he kastelivat päivittäin. Karnalux -lankakauppaan en tällä kertaa ehtinyt piipahtaa, vaikka vähän olisi tehnyt mieli. Kesäkäsityönä tein parit oranssit villasukat.

Poikani kanssa olemme uineet viereisen kunnan hiekkakuopalla, kun meillä järvessä on sinilevää. Elokuu näyttää jatkuvat helteisenä, aamut ovat onneksi kivan viileitä. Muutaman kerran olen ollut ohjaajana Seurakisoissa, joissa kirmaavat ja hyppivät 4-9 vuotiaat lapset. Niissä harjoitellaan eri lajeja ja kerätään suoritustarroja omaan lajipassiin. Se on muuten jännää puuhaa…

Mukavia loppukesän päiviä sinulle lukijani!

 

Mustikassa Saimaalla

Posted on by

Lähdin aamusta aikaisin ajelemaan ystäväni mökille Saimaan rannalle Savon sydämeen. Pidin yhden tauon Juvan pesäpallokentällä ja starttasin autoni eteenpäin kohti määränpäätä. Olin tavannut ystäväni viisi vuotta sitten ja olin innoissani, että voisimme viimein vaihtaa kuulumiset ja viettää pitkän kesäviikonlopun yhdessä.

Pilvipoutainen päivä innosti meidät souturetkelle ja koira tuli mukaan veneeseen pelastusliivit yllään. Minäkin soudin pienen pätkän. Kun menimme järven selälle, niin vene alkoi keikkumaan.  Päätimme rantautua kallioiselle luodolle hetkeksi, katsella sieltä maisemia.



Seuraavana päivänä soudimme veneellä läheiselle niemelle mustikkaan, jotta voisimme tehdä kesän ensimmäisen mustikkapiirakan mökillä. Muutaman tunnin saimme uurastaa, jotta kippomme täyttyivät mustikoista ja pääsimme paluumatkalle. Järvellä lipui joutsen rauhallisesti eteenpäin.

Kävimme hiekkatiellä ulkoiluttamassa koiraa ennen saunomista ja pulahdusta järveen. Luonnon rauha oli sanoin kosketeltavana Saimaan rannalla. Iltanuotiolla ihailimme järven tyyneyttä ja punertavaa taivasta sekä katselimme harmaiden sadepilvien röykkiöitä.

Rentouttavaa loppukesää sinulle lukijani!



Minusta parasta kesässä on metsässä retkeily, uiminen ja liikkuminen ulkoilmassa.

Alkukesän viljelyni

Posted on by

Kasvihuoneeni on Lobo-omenapuuni takana ja viljelen tomaatteja, amppelimansikoita sekä yrttejä. Joka päivä käyn avaamassa oven sekä tuuletusluukun, jotta ilma lähtee kiertämään. Minulla oli muutama paprikakin istutuslaatikossa, mutta niihin tuli jokin ötökkä lehtiin ja laitoin istutuslaatikon äkkiä pois kasvihuoneestani. Onhan tämä tämmöistä harjoittelua, että miten saisin tomaattini kasvamaan hyvin ja tekemään paljon pikkutomaatteja. Sain lämpömittarin kasvihuoneeseeni, näen olohuoneeni seinästä, että paljonko siellä on lämmintä ja mikä on kosteusprosentti.

Viileä kevät piti pitkään jännityksessä, että itävätkö laittamani siemenet kasvimaissani. Salaatit ja sipulit lähtivät hyvin kasvuun, mutta pinaatit ovat vielä vähän pieniä ja heikkoja. Kausimansikat kukkivat parhaillaan ja saa nähdä tuottavatko mansikkaa. Yhtenä iltana meidän pihalla vieraili pieni käpytikka, se kävi ensin leikkimökin seinässä olevassa hyönteishotellissa poimimassa nokallaan jotain ja sitten meni omenapuuhun koputtamaan.

Keväällä tilasin pari pylväspihlajaa ja istutin ne aidan viereen. Taimia on pitänyt kastella ahkeraan, jotta juurtuisivat hyvin. Saa nähdä viihtyvätkö meidän pihalla, kun vieressä on aika iso kuusi, joka vie voimaa näiltä uusilta puilta. Pidätkö puutarhan hoidosta? Minä pidän, vaikka välillä sehän on semmoista rikkaruohojen nyppimistä.

Pihallani kukkivat alppiruusut, pioni on tehnyt monta nuppua, unkarinsyreeni lopettelee kukkimistaan. Hyötypihallani on omenapuita, päärynäpuu, herukkapensaita, karviaisia, raparperia. Nähtäväksi jää, että kuinka lämmin tästä kesästä tuleekaan. Toivoisin väliin sadepäiviä, jotta piha pysyisi vihreänä eivätkä kasvini nuukahtaisi.

Mukavan leppoisia keskikesän päiviä sinulle lukijani!

 

Päivä Naisten kympillä

Posted on by
   
Naisten kympillä lämmitteli alkutunnelmaa Mikko Harju kitaransa kanssa. Vietin ystävieni kanssa päivän Naisten kympillä muiden yli 4 tuhannen kanssa. Naisia tuli alueelle mukavan paljon, nyt osallistujia oli huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Olimme päättäneet, että kävelemme uuden reitin yhdessä.

Luulimme, että koko reitti on asfalttia. Iloksemme huomasimme, että Hietalahden rantareitti oli hiekkaa. Jaloilleni hiekka sopii paremmin kuin kova asfaltti. Välillä meitä vastaan tuli hiekkapölypilvi, kun merenrannalla tuuli pääsi puskemaan. Jono naisia kulki reippaasti eteenpäin ja pian reitti kääntyi Ruoholahden maisemiin.

Ruoholahdessa kanavanrannalla kukkivat kauniisti eriväriset tulppaanit. Kevät oli parhaimmillaan nyt, kun kaikkialla vihersi ja puihin olivat puhjenneet vihreät lehdet. Jaksoimme kulkea eteenpäin jonon mukana reipasta kävelyvauhtia ja yhtäkkiä huomasimme, että matkaa maaliin oli enää pari kilometriä.

Loppumatkalla näimme puisen Pikku-Finlandian, joka on rakennettu isomman taakse. Hienon näköinen rakennus minusta. Töölönlahti näytti rauhalliselta, kun siellä ei näkynyt yhtään sup-lautaa. Tankkasimme eväitä maaliin päästyämme yhdessä ja lähdimme kasseinemme kotimatkalle.

Ehkäpä vuoden päästä uudestaan?

Reippaan liikunnallista alkukesää sinulle lukijani!

Kevään odotusta

Posted on by

   

Tilasin lumihankien keskellä 5 neliön kasvihuoneen pihalleni. Kasvihuone on muovilevykennoa, jossa on avattava ovi ja kattoluukku. Paketti on koottu kolmeen eri osaan. Vähän kyllä mietitytti, että onko siinä kaikki. Odottelen innolla, että pihaltani lumet ja jää lähtevät. Varastossa minulla talvehtivat viimevuotiset pelargoniani. Maaliskuussa nostin ne sisälle kasvamaan. Aurinkoisina päivinä pelargoniani käyvät terassilla vähän tuulentumassa. Olkkarin pöydälleni olen kylvänyt tomaatin siemeniä, persiljaa, basilikaa, salaattia ja herneitä. 

Joululomalla kutomani Alpakkapipon purin, koska se oli venynyt aivan liian suureksi. Tällä kertaa valitsin Strömsö -pipon ohjeen ja sain kudottua uuden sopivan kokoisen pipon. Tein myös toisen samanlaisen hopeansinisen. Kun laitan puikot heilumaan, niin pipo valmistuu parissa päivässä. Osaan tehdä kahden langan kierrot ilman apupuikkoa. Minun naapurini on saamassa luonnonvalkean Strömsö -pipon, kunhan ehdin käydä ostamassa sopivat langat.  

Joudun taas ajamaan kuntopyörääni, kun vasen polveni kipeytyi jälleen uudelleen. Jumppaohjelma on kanssa menossa. Kävin näyttämässä polveani ortopedille ja hyvä uutinen on, että kaikkea voin tehdä. Polveni pitää liikkeestä. Tulen saamaan polveeni jonkun nivelainepistoksen, jonka pitäisi helpottaa niveleni toimintaa. Pari kertaa viikossa käyn ryhmäliikunnassa: jumppaa ja kuntosalia.

Viikoittain ohjaan yleisurheilua koululaisille. Edellisiltana suunnittelen paperille meidän treenit ja sitten vähän soveltaen toteutamme ne. Tällä viikolla meinasi tulla sama treeni koululaisille kuin heillä oli maanantaina. Onneksi sain viestin, että ehdin muuttaa suunnitelman toiseksi. Minusta on kiva olla nuorten kanssa yhdessä!

Toivottavasti pääsiäiseksi lumet sulaisivat ja ilma lämpenisi. Olisi niin mukava päästä kunnolla pihatöihin, suunnittelemaan kasvihuoneeni paikkaa sekä tekemään pohjatyöt sille.

Aurinkoisia kevätpäiviä sinulle lukijani!

Paluu Kanarialle

Posted on by

   

Suuntasimme hiihtolomalle Kanarian suuntaan, jotta saisimme ulkoilla koko päivän kesäisessä ilmassa. Toki korona rajoitukset mietityttivät etukäteen. Ylimääräisiä lomakkeita piti täyttää ennen matkalle lähtöä ja ne tarkastettiin Espanjan kentällä.


Joka aamu lähdimme reippaina aamulenkille, majapaikastamme oli 3 km rannalle. Jaloille teki hyvää juosta tai hölkätä hiekalla sekä keuhkoille saada meri-ilmaa sisään. Rannalla oli hyvin tilaa liikkua. Iltaisin laitoin polveeni Ice Poweria ja toivoin kovasti, että se kestää kävelyt. Yritin venytellä myös ahkeraan.


Kävelimme päivisin tuttuun ruokapaikkaan syömään ja askelia kertyi jokaiselle mittareihin kivasti. Luimme ulkona kirjoja. Poikani kanssa kävin uimassa iltapäivästä. Kattoterassiltamme näkyi vihreä golfkenttä ja sen takaa vähän dyynejä. Yhtenä iltapäivänä vaaleanruskea kissa oli tullut päiväunille meidän kattoterassillemme.


Kanarialla oli rauhallista lomailla. Kotona odottivat pienet lumityöt, mutta onhan tässä alkutalvi harjoiteltu. Ehkä pääsen vielä hiihtämään lähipellolle ennen kuin lumet haihtuvat ja kevät koittaa. Komea Palmupuu oli hotellialueellamme ja se odotti jo vesisateita…


Toivotan sinulle lukijani Aurinkoista kevään odotusta!

Järvellä hiihtäen

Posted on by

Kokeilin omalla pihallani, että pystyisinkö hiihtämään polvellani. Hyvinhän se sujui ja jatkoin matkaa lähipelloille. Vuorohiihdolla etenin ja nautin liikunnan ilosta pitkästä aikaa. Sää on vaihdellut kovasti ja välillä ladut ovat jäätyneet ja silloin on pitänyt mennä todella varovasti liukastellen. Yhden pitkän hiihtolenkin tein ystäväni kanssa järvellä, jolloin siellä oli tosi paljon retkiluistelijoita sekä muita hiihtäjiä.  

Sain joululahjaksi pari kerää Alpakkalankaa ja innostuin kutomaan pipoja. Lankakerä oli niin pehmeää villaista lankaa, että sitä oli tosi hauska kutoa. Tein monta pipoa ja lapasta. Tyttöni tulee saamaan synttärilahjaksi tekeleitäni. Itselleni päätin tehdä villaisen liivin pyöröpuikoilla farkun sinisestä langasta. Tällä kertaa noudatin liivin ohjetta tarkasti, koska halusin onnistua. 

Kävin vuokraamassa lumikengät lähikirjastostamme. Halusin kokeilla, miten niillä voisin lumihangessa vaeltaa. Jos lunta on paljon, niin lumikenkäily on tehokasta liikuntaa. Jalkoja saa nostaa ylöspäin reilusti, kun hangessa kulkee eteenpäin. Olen aikaisemmin vaeltanut lumikengillä Vierumäellä poikani kanssa muutama talvi sitten, jolloin siellä oli paljon lunta metsässä. Kengissä oli hyvät piikit, joilla pääsi ketterästi nousemaan ylämäkiä. 

Nastakenkäni ovat olleet tarpeen tänä talvena, kun kävelytiet ovat olleet luistinradan näköisiä monena päivänä. Välillä olen joutunut hakemaan tasapainoa ja kävelemään todella varoen, että olen pysynyt pystyssä. Kaiketi ilmastomuutos lämmittää talviamme ja sään vaihtelut vaan lisääntyvät. Viikonlopuksi on luvassa talvimyrskyä ja lisää lumitöitä.  

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia talvipäiviä!

Joulun aikaan

Posted on by

 

Etupihallani on 30 metriä korkea kuusi, siitä kävin napsimassa muutamia roikkuvia havunoksia. Kehikon kransseihin tein ruusuangervojen punertavista oksista taivuttamalla ja rautalangalla kiinnittäen. Havut leikkasin pieniksi ja yhdistelin pikkukimpuiksi. Sen jälkeen kiinnitin kehikkoon rautalangalla. Tänä vuonna kasasin havuista puolikkaita kransseja.

Yhtenä lauantaina ystäväni laittoi minulle viestiä ja kyseli, josko voisin tulla opettamaan hänelle sekä parille tutulle, miten havukranssi saadaan tehtyä. Niin vietimme yhden illan väsäten erilaisia havukransseja käsillämme. 

Ostin monta kerällistä Strömsö lankaa ja virkkasin parit ympyrämatot, toisen veljelleni ja toisen tytölleni joululahjaksi.  Nykyään katson vain toisella silmälläni ohjetta ja loput improvisoin. Välillä sitten puran lankaa ja teen uudelleen. Kirjapinoni suoristavat mattojen reunat. Olen aina tykännyt tehdä käsitöitä. Lapasia kudoin jo alkusyksystä tytöilleni ja annoin etukäteen heille, kun talvi yllätti ja kylmät säät tulivat marraskuussa.

Minulla on vasen polvi jäykkänä ja se vaatii ahkeraa kuntoutusta. En oikein osaa sanoa, miten sain polveni taas tämmöiseen kuntoon yhtäkkiä. Ostin itselleni Tunturi-kuntopyörän ja yritän sillä ajella sekä jumpata ahkeraan. En ole vielä uskaltanut tykkiladuille hiihtämään, mutta joululomalla ajattelin kokeilla varovasti. Vuosi sitten olin hiihtänyt jo monta kertaa ennen joululomaa. 

Aamulla aikaisin tein joulusiivousta, tamppasin matot ulkona, pyyhin pölyjä. Meillä on aito joulukuusi olohuoneessa, se koristeltiin tänä vuonna etukäteen serkkutyttöjemme toimesta. Minulle joulu on perheeni kanssa yhdessä oloa, rauhoittumista, ulkoilua ja kotoilua.

Toivotan sinulle lukijani Hyvää Joulun aikaa! 

Piipahdus Rovaniemelle

Posted on by

 

Lähdin sukulaisvierailulle veljeni kanssa pohjoiseen Rovaniemelle tapaamaan äitini siskoja ja muita sukulaisiamme. Veljelläni oli heti yllätys minulle Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Hän vei minut aamupalalle Aspire Loungeen toiseen kerrokseen, koska oli aikoinaan äitini vienyt sinne, kun he lähtivät yhdessä kesävierailulle Rovaniemelle. Kun pääsimme perille, niin lunta oli vain siellä täällä. Vuokra-automme odotti ulkona parkissa ja sitä oli onneksi vähän lämmitetty. Niin matkamme kohti Rovaniemen keskustaa alkoi. Veljeni toimi kartturinani ja löysimme vuokra-asuntomme sekä parkkiruutumme.

Automme starttasi uudelleen ja lähdimme katsomaan Saarenkylään äitini vanhinta siskoa. Hän odotti meitä paljon, koska olimmehan jutelleet monesti puhelimessa ja edellisestä vierailustamme oli kulunut jo muutamia vuosia. Saarenkylässä oli maassa enemmän lunta kuin keskustassa. Mukanamme oli värikäs kukkakimppu piristykseksi. Voi sitä jälleennäkemisen riemua, kun vihdoin kohtasimme ja saimme kertoa monet jutut kohdakkain.

Veljeni harrastaa vesijuoksua ja niinpä illasta testasimme Santasport Spa-kylpylän uintipaikan. Huomasin, että veljelläni oli tekniikka hallussa ja hän sai tehtyä tiukan treenin altaassa. Minä osasin jotenkin vesijuosta eli liikutella jalkoja ja käsiä sekä pysyä juoksuasennossa. Siinä sitten menimme melkein tunnin, minä vähän hitaammin kuin veljeni. Kyllä illasta väsytti, kun pääsimme takaisin asunnollemme. Aamulla kävimme kävelemässä koskenrannan kävelytiellä aivan Kemijoen varressa. Ei ollut liukasta, kun oli plusasteita.

Toki piipahdimme Napapiirilläkin turisteina ja huomasimme, että alue oli laajentunut kovasti viime näkemästämme. Santa´s Igloos Arctic Circle – mökkikylä oli tullut metsän taakse, mökeissä oli avoin katto, jotta voisi helposti ihailla revontulia. Napapiiri odotti kovasti lisää vierailijoita ja luonnonlunta, kun sitä näkyi vain siellä. Teimme pienen kävelylenkin alueella veljeni kanssa.

Ruokakaupasta minun piti saada oikeaa paksua lapin ohrarieskaa, kylläpä se maistui hyvältä. Meillä oli monta vierailupaikkaa, kun tapasimme äitini siskot, serkkumme ja hänen äitinsä. Minulle jäi matkasta hymy huulelle ja veljelleni samoin. Olimme onnellisia, että pääsimme vihdoin tapaamaan sukulaisiamme. Olimmehan koronan takia monta kertaa siirtäneet matkaa eteenpäin.

Päätin, että ensi kesänä tulen oikein ajan kanssa uudelleen lomalle Rovaniemelle ja otan poikani matkalle mukaan.

Toivotan sinulle lukijani loppusyksyyn voimia ja Tsemppiä!