Tallinna kutsui museoihin

Posted on by

Olisimme menneet Da Vinci Genius visiitille, mutta vierailupäivämme näytös oli loppuunmyytynä. Jatkoimme matkaa Telliskiven Fotografiska museoon, jonka lähelle oli kasattu iso kasvihuone kukkalaatikkoineen. Ystävälleni Telliskiven alue oli uusi tuttavuus. Baltijaam turg -torin sisääntuloon oli tehty upea kukkaköynös. Myytävänä oli paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia.  Löysin etsimäni tyrnirouhepurkin.

Vanhankaupungin laidalta Suur-Karja kadulta löytyi Chocolate museo, jonne pääsi sisään ilmaiseksi. Suklaata on tehty pitkään tehtaalla ja ennen vanhaan työntekijöitä oli paljon ja suklaamestarina toimi Georg Strude.


Kaikista jännin museo löytyi Viru-hotellista 23 kerroksesta. Museo on KGP-vakoilumuseo, jonne pääsimme Mart-oppaamme mukana tutustumiskierrokselle. Salakuuntelulaitteet olivat hylättynä yhteen huoneeseen, mutta 1970-luvulla niitä käytettiin ahkeraan.

Silloin Viru-hotellissa oli tuhat henkilöä töissä ja vieraita vain noin 200. Länsimaisia turisteja ja muita ulkomaisia vieraita salakuunneltiin vierailun ajan ahkeraan. Ravintolan pöydissä oli käytössä salakuuntelulaitteet…

Heinäkuun lopulla vierailin mieheni kanssa Katriorgin Taidemuseossa sekä Kumussa. Barokkityylinen Katriorgin palatsi oli upea sisältä taideteoksineen. Itse puisto oli valtavan kaunis upeine kukkaistuksineen. Tutustuimme silloin ensimmäistä kertaa Japanilaiseen puutarhaan Katriorgissa.

Suosittelen lämpimästi  tutustumaan Viron museoihin.

Toivotan sinulle lukijani Hyvää Syksyn alkua!

Hellettä Saimaalla

Posted on by

Lähdin ajamaan autolla sunnuntaina aikaisin Mikkelin ja Juvan kautta kohti Punkaharjua, koska tämä tie oli minulle tutuin. Aamusta oli onneksi vähän liikennettä. Autossani oli Garminin navigaattori mukana, jotta näin nopeusrajoitukset helpommin.

Olin aikataulussa ja ehdin Punkaharjun kaupalle vähän ennen kuin ystäväni tuli sinne koiransa kanssa. Olimme sopineet tapaamisen kaupalle, jotta saisimme yhteiset mökkieväät ostettua. Kaupasta löytyi ihanan tuoreita lähitilan mansikoita meille!

Kun pääsimme mökille, niin äkkiä vaan uimaan Puruveteen. Helle oli lämmittänyt pintaveden hyvin. Huomasimme, että mustikat olivat lähes kypsiä. Lupasin maanantain aamulenkillä käydä katsomassa  entisen mustikkapaikan ihan mökin läheltä. Seuraavana päivänä kävimme tunnissa keräämässä mustikkapiirakan marjat.

Ensimmäisenä iltana lähdimme melomaan järvelle, kun järvi oli tyyntynyt sopivasti. Sain semmoisen helpomman kajakin, joka pysyisin pinnalla, kun olen aika harvakseltaan melonut. Tessu-koira on kokenut vesillä olija, hän pääsee aina ystäväni kajakkiin tai sup-laudalle katselemaan mökkijärven maisemia.

Iltaisin ihailimme auringonlaskuja, että kuinka hienosti taivas värjäytyisi. Tulisiko aurinko näkyviin pilvien välistä? Samalla pelasimme muistipelejä ja muita lautapelejä terassilla.

Järven maisemaa oli rauhoittava katsella ja kuunnella lintujen laulua. Saimaalla vesi oli yllättävän alhaalla ja pohjan kivet tulleet esiin. Olipa hyvä, että järvellä oli merkitty isompia kiviä, että veneilijät sekä melojat osasivat väistää ne. Kyllä Suomen kesä on kaunis ja heinäkuussa meidät yllätti hellekin.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoista kesän jatkoa!

Vallisaaren maisemat

Posted on by

Juhannusviikonlopun sunnuntaina oli poutaa, joten lähdimme heti aamusta autolla kohti Katajanokkaa ja siitä lautalla Vallisaareen. Kauppatorilta lauttamatka kesti 20 minuuttia. Matkalla ohitimme Lonnan sekä Suomenlinnan ennen kuin rantauduimme Vallisaareen. Tyttöni on kesätöissä yhdessä saaren kahviloista. Kävimme moikkaamassa hänet.
Kävelimme Aleksanterin saarikierroksen 3 kilometriä hiekkapolkuja pitkin välillä pysähdellen Helsinki Biennalin teosten kohdalla.  Niityt kukkivat keltaisena ja puut vihersivät kauniisti. Lehmukset olivat kasvaneet todella isoiksi. Luonto on saanut villiintyä monessa paikassa saarella. Vallisaaren eteläosa on suljettu käytöstä, koska siellä on edelleen vaarallisia rakenteita.

Kierroksella näimme peuran hyppelemässä, joutsenia, perhosia. Aleksanterinpatterin yläsillalta oli hienot näkymät kohti Suomenlinnan merimaisemaa. Alhaalla näkyi virkattu vaalea suuri teos. Biennaali 2025 aiheena on Suoja: Pinnan alla ja yläilmoissa, joksikin tullen ja jonnekin mennen.

Vallisaaren paluulautan läheltä pääsisi vierasvenesataman jälkeen pengertien kautta kallioiselle Kuninkaansaarelle. Kävimme katsomassa pengertien peilisen kaukoputkiteoksen, mutta seuraavalle Vallisaari-retkelle jäi Kuninkaansaaren 2,5 kilometrin reitti koluttavaksi.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia Kesäpäiviä!

Piipahdus Itä-Virossa

Posted on by

Aikaisen kesäloman aloitimme autoilemalla Itä-Viroon Suomenlahden rannalle ennen varsinaista kesälomasesonkia. Niin auto pakattiin ja menimme laivalla kohti Tallinnaa. Laivan kannella piti olla hyvin päällä, että tarkeni paistatella hetken auringossa.

Rypsipellot kukkivat keltaisenaan, kun ajelimme suoria maantieosuuksia itään. Muutamia haikaranpesiä huomasimme talojen piipuissa. Olen lukenut, että haikarat palaavat vuodesta toiseen samoille seuduille pesimään. Sunnuntaina oli rauhallista ajella. Reilussa parissa tunnissa pääsimme perille lomakylpyläämme Suomenlahdelle.

Lähdimme yhdessä päiväkävelylle mäntymetsän reunustamalle pitkälle hiekkarannalle. Meri oli aivan tyyni ja aurinko alkoi lämmittää. Sunnuntaipäivänä muutkin olivat tulleet katsomaan rantaa. Päätin, että seuraavana aamuna hölkkäisin rantaa pitkin majakalle saakka.

Narvan Raatihuoneella laitoimme ensimmäistä kertaa virtuaalilasit silmillemme ja katsoimme niillä tarinan menneisyyden Narvasta. Yhdestä aktivointipallosta pääsimme matkalle kohti Raatihuoneen tornia vauhdikkaasti. Tornin päähän on ripustettu haikara. Tiedätkö, että Led Zeppelin ilmalaivakin on aikoinaan ajellut Raatihuoneen yläpuolelta eteenpäin?

On ollut rentouttavaa lomailla uusissa maisemissa, liikkua luonnossa, käydä uimassa sekä saunomassa. Yhtenä iltana me kokeilimme ensimmäistä kertaa kylpylän suolahuonetta.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia alkukesän päiviä ja intoa liikkumiseen!

Kukkameressä Keukenhofissa

Posted on by


Ystäväni kanssa lähdimme varhain aamusta Amsterdam Noordin alueelta reippailemaan kohti ”This is Holland” ympyrätaloa. Me olimme varanneet bussikuljetuksen Keukenhofin kukkapuistoon ja sitä ennen lippumme piti vaihtaa virallisiksi pääsylipuiksi.

15 vuotta sitten olin suunnitellut kukkapuistovierailun äitini kanssa, mutta meidän matkamme ei toteutunut, kun lentoliikenne jumiutui täysin Islannin tuhkapilvien takia.

Bussimatkalla ihmettelimme, että miten tasaista Hollannissa oli. Värikkäitä kukkapeltoja näkyi siellä täällä ja kanavat reunustivat peltoja joka paikassa.

Pyöräily oli tosi suosittua Hollannissa, mutta pyöräkypäriä ei käyttänyt kukaan paikallinen. Pyörille oli omat kaistat, mitä pitkin ne huristivat lujaa vauhtia. Risteyksissä pyörä meni ensin ja sen jälkeen muut.

Keukenhofiin oli aamutuimaan tullut paljon vierailijoita. Värikkäät tulppaanit, kellertävät narssissit ja siniset hyasintit loistivat hienoissa väreissä. Me kaikki ikuistimme kukkaloistoa valokuvin. Puiston pystyi kiertämään ympäri kartan kanssa, polkuja siellä oli 15 kilometrin verran.

Välillä oli istuttava penkille huilaamaan. Kanaviin oli laitettu suihkulähteitä ja mitä erilaisempia kevätkukkia istutettu ruohikoille antamaan väriloistoa.

Löysimme tuulimyllyn sekä aina vaan erilaisempia tulppaaneja. Keukenhofin puutarhassa kukkasipulit poimitaan maasta kesällä ylös ja istutetaan uudestaan loppusyksystä uutta kevään näyttelyä varten. Kyllä puutarhurit olivat ahkeroineet ja suunnitelleet hienon nähtävyyden meille kukkafaneille.

Toivotan sinulle lukijani Hyvää Pääsiäistä sekä Aurinkoisia kevätpäiviä!

 

Hiihtolomalla Eirassa

Posted on by
  

Etelä-Suomeen satoi valkoista lunta sopivasti juuri hiihtolomaviikkoa ennen ja oli useita pakkaspäiviä. Pojallani oli lomaa koulusta, joten suuntasimme hotellilomalle keskelle Helsinkiä. Kävelimme Eiraan merenrannalle kohti Uunisaarta. Oli tosi kaunis pakkaspäivä ja muutkin olivat tulleet ulkoilemaan ja valokuvaamaan merta ja lumisia kalliota.

Torstaina ajelimme metrolla Kalasatamaan lounaalle ja siitä Isoisän-siltaa pitkin kohti talvista Mustikkamaata ja Korkeasaarta. Leopardi oli kiivennyt puuhun ja leijonakin jaksoi leikkiä tarhassaan. Luin myöhemmin, että karhut olivat heränneet talviunesta ja olivat jaloittelemassa lumisessa tarhassaan.

Kruunusiltoja rakennettiin ja yllätys, että raitiovaunu tulee muutaman vuoden päästä pysähtymään Korkeasaaren edessä. Ratikkakiskot olivat asennettu valmiiksi osan matkaa.

Viimeisenä lomapäivänäni veljeni tuli kanssamme aamupalalle ja siitä lähdimme museokiertueellemme. Kiasman ”Kivi, sakset, paperi” -näyttelyn kiersimme läpi ja tykkäsimme siitä. Varsinkin Abstraktion ihmeellinen maailma -teos, minkä läpi sai kulkea, oli hauska! Meille kaikille uusi tuttavuus oli Helsingin Kaupunginmuseoon, jossa tutustuimme vanhaan Helsinkiin.



Lähilomailu piristää kummasti.
Toivotan sinulle lukijani Tsemppiä lopputalveen!

Vetinen tammikuu

Posted on by
 

Kun katson ulos, niin taas sataa vettä. Pikkuteillä on ollut hyvin jäistä! Minusta tuntuu, että olisi tullut syksy talven tilalle. Sukseni odottavat ulkoterassilla, jos kuitenkin ilma kylmenisi, sataisi uutta lunta ja pellollemme ajettaisiin uudelleen ladut. Olen ehtinyt hiihtämään vain muutamia kertoja.

Pari viikkoa sitten kävin ostamassa itselleni nastalenkkarit, jotta talvilenkkeily onnistuu helpommin jäisillä poluilla eikä tarvitsisi varoa kaatumisia. Yritän kolmesti viikossa käydä hölkkäämässä, jotta tulisi vähän liikettä niveliini. Maanantaisin ja torstaisin käyn yhteisjumpissa, jossa meitä on tuttu porukka liikkumassa.


Kotipihastani vanha sireenipuu on mennyt juuresta poikki lumen painosta, puunrunko makaa nyt maassa. Tämä puu on menetetty! Alkutalvesta satoi lunta niin paljon ja sää vaihteli nollan molemmin puolin. Lumi painoi niin paljon, että se ehti vaurioittaa muitakin pensaita katkoen oksia.

Olen miettinyt, että pitäisikö kohta vaihtaa uudet mullat viherkasveilleni, kun päivä on selvästi jatkunut. Huomasin juuri, että Palmuvehkaani on tullut uusia versoja. Yritän muistaa käydä viikoittain kastelemassa takavarastossani rosmariineja, jotka on nostettu sinne kasvihuoneestani.

Nyt on vetinen tammikuu,
mutta millaisena talvi jatkuu?

Retkellä Telliskivessä

Posted on by

Lähdimme pienelle retkelle kohti Tallinnaa tyttöni ja hänen kummitätinsä kanssa. Merellä vähän tuuli, mutta ei onneksi myrskynnyt. Kävelimme hotelliimme reippaasti, jotta saimme matkatavarat huoneisiin. Tyttöni etsi meille kehutun ruokapaikan vanhan kaupungin reunalta läheltä Englanninkielistä kirjakauppaa. Pienen ravintolan nimi oli Väike Rataskaevu 16, jossa oli kiviset seinät ja puiset pöydät lähekkäin. Valitsin kala-annoksen, alkupalana oli todella hyvää saaristolaisleipää.

Lauantaina lähdimme ensimmäistä kertaa Telliskiven alueelle ratikalla nro 1. Tuuli oli yltynyt kovaksi ja syyslehtiä pyöri maassa. Jäimme Baltijaam juna-aseman vieressä ja siitä lähdimme eteenpäin etsimään Telliskiven rakennuksia. Meille kaikille tämä oli ensimmäinen kerta näillä kulmilla.  Kävelimme pienen kauppakeskuksen läpi ja ihmettelimme design-myymälöiden valikoimia.


Tutustuimme Fotografiska museon näyttelyihin kiertäen rakennuksen kapeita portaita sekä näyttelysaleja muiden vierailijoiden kanssa. Lounastimme yhdessä gluteenittomassa Kivi, Paber, Käärid -ravintolassa aivan museon vieressä. Tyttöni kummitäti oli saanut ystävältään suosituksen sinne ja kaikki tykkäsimme paikasta ja sen lounastarjonnasta.

Balti Jaama Turg  -kauppahalli löytyi paluumatkallamme. Sieltä olisi voinut ostaa syksyn omenoita, juustoja ja saaristolaisleipää matkaan. Tyttöni halusi poiketa vintage-kirpputorille katsomaan tarjontaa ja voisiko sieltä tehdä edullisia löytöjä. Ilma alkoi muuttua myrskyisäksi ja tuuliseksi, sadepilvet lähestyivät kovaa vauhtia. Meille tuli kova kiire päästä kuivin jaloin takaisin hotelliimme.

Toivotan sinulle lukijani mukavia alkutalven päiviä!

Aamureippailua Sipoonkorvessa

Posted on by
 
Lähdimme ulkoilemaan heti aamusta Sipoonkorven maisemiin poikani kanssa. Meillä molemmilla oli vapaapäivä. Onneksi oli kirkasta ja aurinkoista eikä sumusta ollut tietoakaan. Syksy on vasta alkamassa, kun on ollut niin kesäisen lämmintä päivisin.
Valitsimme Bisajärven reitin hiihtolatupohjaa pitkin. Metsäpolulla oli mukavan rauhallista. Pian järvi löytyi ja huomasimme, että sorsat olivat rannalla lämmittelemässä. Takaisin lähtöpaikalle menimme metsäpolkuja pitkin ja väistelimme monia puunjuuria.

Kotipihallani talviomenat ovat paisuneet mehukkaiksi ja isoiksi syyskosteuden myötä. Kasvihuoneessani vielä muutamat kirsikkatomaatit yrittävät saada väriä. Pian joudun siivoamaan sen talviteloille. Kasvatin avomaankurkkuja, paprikoita ja tomaatteja yrttien lisäksi, ensi keväänä uusi yritys.

Mitkä ulkoilureitit ovat suosikkejasi? Ainolasta lähtevistä hiekkapoluista pidän kovasti ja ne ovat tulleet hyvin tutuiksi meille. Keinukallion ulkoilureitit sekä  Sipoonkorven metsäreitit kuuluvat suosikkeihini. Oletko huomannut, että kurjet ovat lähteneet muuttomatkalle, kun kurkiauroja näkyy taivaalla ja kuuluu lintujen juttelua.


Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia Syyspäiviä ja tsemppiä ulkoiluun!

Kesäretkellä lähellä Nuuksiota

Posted on by

Lähdimme tutkimaan Siikajärven maisemia, löysimme pienen rauhallisen uimarannan ja sitä vastapäätä parin kilometrin ulkoilupolun. Tummat pilvet ympäröivät järveä, mutta onneksi aurinko vielä näyttäytyi ja järven vesi oli sopivan lämmintä. Aamupäivästä uimarannalla ei ollut ruuhkaa. Pojan kanssa uimme pariin kertaan ja sitten ulkoilupolulle kuntoilemaan.

Jatkoimme matkaa Veikkolaan, joka oli meille entuudestaan tutumpi paikka. Kiersimme urheilupuiston kuntorataa, matkalta löytyivät kuntoportaat, jotka nousimme ylös. Oli tosi lämmin päivä ja halusimme vielä uudestaan uimaan. Ajoimme pienen matkan autolla Lamminjärven uimarantaan, joka oli pientaloalueen reunalla. Kylläpä virkisti kivasti pulahtaa veteen!

Kotosalla olen kasvihuoneessani kasvattanut avomaan kurkkuja, tomaatteja ja paprikoita. Kaikki nämä olen istuttanut siemenestä ja keväällä oli vähän haasteita niiden kasvattamisessa. Kesä on ollut aika lämmin ja monesti on letkulla pitänyt kastella koko kasvihuone, jotta kasvini eivät ihan nuukahda. Kurkut ovat tänä vuonna olleet vähän puisen makuisia, välillä olen onneksi saanut ihan hyviäkin. Ehkä ne ovat kärsineet kuivuudesta.

Kesällä yritän joka päivä liikkua joko hölkäten, kävellen tai pyöräillen. Lähialueen kuntopolut ovat tulleet tutuiksi. Yhtenä iltapäivänä lähdin pyöräilemään ja päätin ajaa vähän pidemmän reitin. Puolimatkassa minua alkoi janottaa kovasti, kun aurinko porotti kuumasti. Mietin, että menisinkö syömään mustikoita vai miten jaksaisin kotiin asti, kun olin unohtanut juomapullon kotiin. Aurinko onneksi meni pilveen ja sain uudestaan voimia ajaa vauhdilla kotiin.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!