Mökkeilemässä Saimaalla

Posted on by

 

Hiekkatie mutkitteli ylä-alamäkeä, edelleen kohti niemeä ja meidän sinistä vuokramökkiä Saimaan rannalle.  Jännityksellä odotimme, millaisella mökillä viettäisimme lomaviikkomme. Ilma oli kesäisen lämmin ja heti menimme poikani kanssa uimaan. Järvessä uiskenteli rantakäärme ja se päätti rantautua kalliolle lämmittelemään.

Sunnuntaina aamupäivällä lähdimme kaikki lenkille mäkiseen maastoon. Ylämäet piti ottaa rauhallisesti, koska mäkiä oli yhtenään. Kärpäsiä tahtoi tulla häiritsemään menoamme, mutta hyttysiä ei onneksi ollut. Mökille päästyämme lenkin jälkeen hyppäsimme uimaan laiturilta. Kiersimme myöhemmin veneellä pienen kierroksen poikani kanssa. Kauempaa meidät ohitti moottorivene ja kohta keikuimme kunnon aalloissa veneellämme.

Paikallisesta kylästä etsimme urheilukentän. Se oli hiekkakenttä, jota kierteli lenkkipolku. Useana päivänä poikkesimme urheilemassa siellä, teimme koordeja ja poikani juoksi muutaman pyrähdyksen. Yhtenä iltana urheilukentälle valui yhtenään perheitä ja pieniä jalkapalloilijoita. Heillä alkoivat pian yhteistreenit vihertävällä nurmella. Oli kiva katsella innokkaita pieniä treenaajia!

Mökkimme läheltä löytyi pienen ajomatkan takaa Rakokiven kalliot ja luontopolku. Siinä kaksi kalliota oli  jääkaudella jäänyt noin 30cm päähän toisistaan ja niiden välissä oli syvä rotko. Ihan hieno luontoilme. Metsä hehkui sinisenään mustikoita, kun kuljimme reittiä eteenpäin. Tosi hyvä, että luontopolku oli merkitty hyvin punasilla merkeillä, muutoin kyllä olisimme eksyneet näihin metsiin ja jylhiin kallioihin.

Mökillä oli rentouttava katsoa järveä ja kuunnella luonnon ääniä. Tykkäsin ihailla rantapuita, kallioita, vihreitä koivuja, kaislikoita, katsella veden virtausta. Läheisessä niemennokassa oli kuikkaparvi ja ne ääntelivät hauskasti. Mökin rannassa meitä kaikkia ihmetytti lehdetön haapa. Miksi siihen ei ollut puhjennut lehtiä tänä kesänä?

Iloitaan Suomen kesästä yhdessä ja yritetään liikkkua paljon!

Prahan kaduilla kävellen

Posted on by

    

Elokuun alussa tulimme poikani kanssa tutustumaan Prahaan. Kylläpä oli turisteja ahtautunut samaan aikaan paljon kapeille kaduille ja monille silloille. Kadut olivat kivetystä ja jalkakäytävät vielä pienempiä kiviä, joten kannatti laittaa lenkkarit jalkaan.

Meidän majapaikka oli aivan Petrinin kukkuloiden alapuolella. Polut kiemurtelivat mutkitellen ylös ja oli hauska kiivetä katsomaan maisemia. Ylhäältä avautui koko kaupunki näkyviin hienosti. Kiertelimme muurin molemmin puolin, onneksi välillä oli mukavan varjoisia polkuja puiden seassa. Lehtipuut värittivät maiseman täysin vihreäksi.

Vltava joki halkaisee Prahan ja jakaa keskustan. Poikani haave oli päästä polkemaan pikkuvenettä joelle. Niin me lähdimme soutelemaan. Poljimme kovaa vauhtia pikkusaaren ympäri, välillä piti muistaa väistää isompia aluksia. Pojastani tämä souteleminen oli tosi hauskaa!

Raitiovaunut kolistivat kaduilla ahkeraan. Kesällä kuumuus tuntui. Kävellen kuljimme ympyrää joen molemmin puolin. Prahan pikkukujat tulivat tutuiksi. Saimme päivittäin kerättyä paljon askeleita. Matkamme aikana nousimme monta sataa porrasta ylöspäin. Viimeisenä iltana löysimme uuden vihreän puiston ja hengitimme happirikasta ilmaa keuhkoihimme.

Aurinkoa ja iloa elokuun päiviin sinulle lukijani!

Kylpylässä Unkarissa

Posted on by

     

Kesän alussa lähdin ystäväni kanssa kylpylämatkalle Unkariin Margitinsaarelle. Tiedätkö, että saarta kiersi viiden kilometrin punainen juoksurata, joka oli suosittu lenkkeilypolku Budapestissä. Muutoin vihersaarella ulkoiltiin ja nautittiin viherpuistoista piknikillä. Tonava virtasi voimakkaana vieressä. Yhtenä aamupäivänä näin, kun laiturin vierellä kajakki meloi vauhdilla eteenpäin.

Budan puolella kohosi linnapalatsi, jonka rinteiltä oli hienot näköalat.  Kiipesimme mutkittelevia rappusia ylöspäin kävellen, koska köysiradalla oli pitkät jonot. Ylhäältä saimme hienoja valokuvia ketjusillasta ja Pestin puolen näkymistä.  Yhtäkkiä meidät yllätti ukkoskuuro ja alkoi sataa rankasti. Juoksimme kirkon portille sateensuojaan.

Bestin puolella oli iso parlamenttitalo aivan Tonavan rannalla. Tyttöni oli yläasteella leirikoulussa muutaman  päivän Unkarin Vacissa ja he kävivät retkellä Budapestin oopperataloa katsomassa paikallisen koululuokan kanssa. Minä halusin nähdä oopperatalon, mutta sitä parhaillaan remontoitiin.

Unkarissa oli paljon kylpylöitä ja ulkouimaloita.  Puistot vihersivät näin kesän alussa hienosti. Loppukesästä varmasti kuivuus valtaa puistot, kun helteet valtaavat kaupungin. Meidän kylpylässämme näimme Australian vesipallojoukkueen ja he olivat kisamatkalla. Ehkäpä tyttöjoukkuetta jo jännitti tuleva turnaus.

Toivotan sinulle liikunnallista ja aurinkoista kesää!

Kevät kirmaisut

Posted on by


Huhtikuun lämpöaalto haihdutti lumet pois pururadoilta ja hiekkapoluilla lenkkeily alkoi. Hetken aikaa piti tassuttaa jääkasoissa, mutta ilmat lämpenivät nopeasti, jääkasat lähtivät ennätysvauhdilla pois. Talven jälkeen on aina mukavaa päästä pururadoille lenkkeilemään ja katsomaan ensimmäisiä valkovuokkoja. Tervanokka odottaa jo kesän uimareita ja lautasurffaajia.

Olen saanut vetää Junior Juoksukoulua ja pääsiäisen jälkeen pääsimme lähipururadalle kirmaamaan ylämäkiä sekä laskemaan alamäkiä. Tunnen pururadan jokaisen mutkan, koska olen kiertänyt rataa satoja kertoja.  Juoksukoululaiset innokkaasti tekevät suunnittelemani ohjelman koordinaatiota, pelaavat ja harjoittelevat esim. ylämäkijuoksua. Hiekkapolut ovat kivituhkaa, metsäpoluilla kulkee maastopyöräreitti. Pyöräreitti on vähän pienentynyt, koska pururatamme itäkulmaan rakennetaan uusia asuintaloja.

Innostuin ostamaan uusia puutarhavadelman taimia ja istutin ne paraatipaikalle kasvimaani kulmiin. Toivottavasti astiataimet juurtuvat hyvin ja innostuvat kasvamaan tuuheiksi. Meidän pihalta olemme karsineet omenapuiden oksia, jotta mahdumme kulkemaan. Puut ja pensaat alkavat vihertää, nurmikkokin, vaikka sammal on melkein valloittanut sen. Pihallani leikkimökin kulmaan on levinnyt uusi karviainen.

Mitä kesälajeja sinä harrastat? Minä lenkkeilen aika usein, sitten ulkoilutan ystäväni kanssa koiraa kävellen, pyöräilen poikani kanssa. Valmennan ja opetan yleisurheilua harrasteryhmille. Tiedätkö, että meidän perheen tuulikaapin täyttää kymmenet lenkkarit. Välillä on vaikea löytää omat muiden joukosta. Kaikilla on erikoisia eli emme voi vaihdella lenkkareita keskenämme.

Toivotan sinulle lukijani liikunnallista loppukevättä kukkivan kirsikkapuu kuvan kera!

Vierailu Oodissa

Posted on by


Poikkesin töiden jälkeen Oodiin haistelemaan tunnelmaa. Tänään on tasa-arvon Minna Canthin 175-vuotissyntymäpäivä. Hän ajoi tasa-arvoa Suomeen ja puuttui epäkohtiin. Suomenliput liehuvat Oodin edessä Minnalle. Oodiin on ripoteltu erilaisia tuolia ja jokainen voi valita omansa. Minäkin löysin vapaan vihreän ja katselen Eduskuntaa sekä Musiikkitaloa. Oodin kolmanteen kerrokseen avautuu kesällä puinen kesäterassi. Siitä tulee varmasti suosittu!

Tiedätkö, että olen aloittanut toisen kirjani kirjoittamisen. Kirjan kirjoittaminen on pitkä prosessi ja yhden luvun kirjoittaminen vie aikaa. Kun kirjoitan, niin tarvitsen ympärilleni rauhaa ja omaa tilaa, jotta mielikuvitukseni pääsee valloilleen. Huomaan, että olen ihan aloittelija siellä saralla, mutta minusta on kiva kuitenkin yrittää. Toivon, että lukeminen tulee uudelleen pinnalle.

Maaliskuussa talvi alkaa väistyä ja kevät tulla tilalle. Luonto on ihmeellinen. Espanja kylpee jo auringonpaisteessa ja keväisessä lämmössä, mutta meillä kevät tulee ihan pienin askelin. Ensin on lumikasojen pienennyttävä ja kävelyteiden sulattava. Tyttäreni opiskelee kevään Pamplonassa ja katson usein, millainen sää siellä on. Espanjassa vietetään parhaillaan Isäinpäivää.

Urheilussa odotan jo pururatojen sulamista. Olen menossa valmennuskoulutukseen viikonloppuna ja saan opetella uusia harjoitusmenetelmiä. Tänä keväänä panostan maastojuoksun opettamiseen valmennettavilleni. Nuorena pidin kaikista eniten keväisistä maastojuoksuista. Toivon, että osaisin antaa muutaman hyvän vinkin.

Oodi edustaa minusta tasa-arvoa kaikille, jokainen saa tulla tilaan viettämään aikaa, lukemaan, tekemään läksyjä, kahvittelemaan, tapaamaan ystäviään, puuhaamaan toimintatilaan. Täällä korostuu suomalainen arkkitehti, kirjataivas avautuu hienosti, on portaita, avaraa tilaa. Jokainen voi valita oman paikkansa vapaasti, kuljeskella ja sulautua muiden joukkoon.

Kevään odotusta sinulle lukijani ja intoa liikkumiseen!

Pala Aurinkoa

Posted on by

     

Kesäinen lämpö tulvi ovista ja ikkunoista. Palmun lehdet huojuivat, linnut lauloivat, aurinko paistoi. Olimme lentäneet lomalle ja mikä parasta Erasmus vaihdossa oleva tyttäreni tuli lomailemaan muutamaksi päiväksi kanssamme. Hän puhui hyvin espanjaa ja saikin käyttää taitoaan ravintoloissa ja kaupoissa. Faro tarkoittaa espanjaksi majakkaa.

Lomalla pidän kirjojen lukemisesta, kävelemisestä, uimisesta ja lenkkeilystä. Mistä sinä pidät? Ehdin lukea kolme kirjaa ja minua ilahdutti kovasti, että majapaikassamme oli kirjahylly kirjojen kierrätykseen. Minunkin kirjani jäivät sinne uusille lomalaisille. Meren aaltojen ääni rentoutti ja raikas ilma teki hyvää keuhkoille. Dyynien hiekka oli tullut aikoinaan Saharalta. Tiedätkö, että ylämäkeen kiipeäminen oli hauskaa puuhaa?

Tykkäsin herätä aikaisin viileään aamuun ja lähteä aamulenkille. Katsella ja kuunnella päivän heräämistä, tosin monet jo aamusta menivät autolla jonnekin ehkä töihin? Kokopäivän saimme olla ulkona. Talviaikaan Suomessa sama ei onnistu. Ulkoilma piristi kummasti ja keräsi meille voimia Suomen kohta alkavaan kevääseen.

Majapaikkamme vieressä oli Palmupuisto, jossa oli paljon erilaisia kasveja. Puutarhaa hoidettiin huolellisesti päivittäin. Mangoliapuu talvehti parhaillaan, mimosapuu oli aloittamassa kukintaansa. Fiikukset olivat isoja puita, kun kotona minulla on pari kitukasvuista ja ne odottavat mullanvaihtoa.

Olen päättänyt urheilla päivittäin ja syödä paljon kasviksia! Kotona lumikasat olivat viikossa pienentyneet, löysin meidän toisen autoa ehjänä juna-asemalta, kun toinen tytöistäni oli lähtenyt reissun päälle junalla.

Liikunnallista lopputalvea ja alkavaa kevättä sinulle lukijani. Ollaan yhdessä reippaita!

Hiihtounelmaa Vierumäellä

Posted on by

Lähdin Loppiaislauantaina iloisena automatkalle Vierumäelle sukset mukanani. Olin lukenut, että hiihtoladut ovat nyt kunnossa ja ilmaiset. Tiedätkö, että ostin sukseni useita vuosia sitten, kun sain työkiertoni päätteeksi lahjakortin urheilukauppaan. Ostin Nanogrip parit itselleni, jotta minun ei tarvitse voidella suksiani, vaan pääsen suoraan hiihtelemään.

Vierumäellä golfkentät nukkuivat ulkona talviunta ja pururata oli valjastettu hiihtokansalle. Urheilukaupasta pystyi vuokraamaan sukset ja monot. Talvi toi kauniin luonnon eteesi. Mäntymetsät olivat lumessa ja hanki hohti valkoisena. Hiihtäessä minun silmälasini menivät huuruun, mutta muuten muistelin hyvää hiihtoasentoa ja annoin mennä eteenpäin.  Hiihdin kaikessa rauhassa pari kierrosta suksillani. Kuuma siinä tuli ja olin laittanut aivat liikaa päälle, kun luulin, että on kylmä viima.

Illasta päätin vielä jatkaa urheiluani eli kuplahalliin kuntosalille ajelemaan soutulaitetta ja nostelemaan painoja. Siellähän oli tuttuja treenaamassa! Kylläpä oli kiva vaihtaa kuulumisia ja rupatella hetken ennen omaa treeniä. Olen päättänyt vuonna 2019 hoitaa lihaskuntoani paremmin kuin viime vuonna ja saada itseni hölkkä kuntoon. Uskon säännölliseen liikuntaan.

Juoksuvalmentajana saan vakiovuorona valmentaa kuudesluokkalaisia kerran viikossa nyt kevään ajan. Haluan opettaa oppilailleni nimenomaan liikunnan iloa. Harkoissani on tekemisen meininki leikin varjolla. Saan suunnitella ohjelman heille etukäteen ja touhuta heidän mukanaan.


Kyllä oli jännittävä MM Nuorten jääkiekko-ottelu Loppiaisena. Heräsin juuri sopivasti katsomaan vikat erät pelistä, kun tilanne oli Suomelle 1-0. Niin vauhdikasta menoa nuorilla leijonilla! Peli oli  todellinen jännäri! Vika maali Suomelle 3-2 ja kultaa tuli.

Paljon Onnea koko joukkueelle! Voin vain arvata, että kuinka paljon treeniä, yhteenhiomista tämän joukkueen pelaajat ovat tehneet. Onnistumista saa juhlia.

Hyvä Suomi 🇫🇮 ja Nuoret Leijonat

Toivotan sinulle lukijani liikunnallista tammikuuta. Nautitaan yhdessä talvesta ja ollaan reippaita.

 

 

 

Joulun taika

Posted on by

Miten joulu tulee sinulle? Minulle se tulee kirjoittamalla nippu joulukortteja, kutomalla läheisilleni itse tehtyjä joululahjoja, askartelemalla joulukransseja omilla käsilläni. Voin kertoa, että olen käsityöihminen. Kun olin yläasteella, niin meni TET-harjoitteluun maailman ihanimpaan Kukkakauppaan, jota ei enää ole olemassa. Sain opetella erilaisia töitä siellä: putsata ruusujen piikkejä, opetella käärimään kukkapaketteja, myymään kukkia asiakkaillemme, kastelemaan viherkasveja, opetella  käyttämään kassakonetta.

Tiedätkö, että minua opetti sen liikkeen kukkakauppias? Hänellä oli aikaa näyttää minulle kädestä pitäen, miten kukat asetellaan kimppuun. Kukilla kimpussa oli oma järjestys. Osaan vieläkin tehdä kukkapaketin, koska olen käärinyt niitä satoja.

Kun sinun työpaikkasi tulee TET-harjoittelija, toivon todella, että muistelet, kun itse olit vastaavassa tilanteessa. Sain tänä syksynä kaksi todella innokasta 8-luokkalaista viereeni ja opetin heille IT-alan Helpdesk työtäni. Molemmat koululaiset saivat minun opastuksella ohjata tikettejä meidän työjonoihin ja heistä se oli ihan kivaa.

Sitten editoimme video-ohjetta ja siinä jouduimme chatin välityksellä toimittajaltamme kysymään vähän neuvoja, jotta saimme ohjeeseen pari uutta kuvaa ja uuden äänen. Koululaisista tämä oli jännittävää.

Haluan korostaa, että meillä kaikilla on aikaa, jos vain haluamme. Nykypäivän työelämä vaatii monia taitoja! TET-harjoittelijoista kasvaa uusia työntekijöitä ajan kanssa. Nuoremme tarvitsevat mahdollisuuksia näyttää omia taitojaan ja opetella uusia.

Saan vetää harrasteryhmällemme joulukuun viimeisen Yleisurheilutreenin monitoimihallissamme. Minulla on vielä hetki aikaa suunnitella, millaisen treenin pidän. Ajattelin, että teen ”lorupussin” eli pussista oppilaani saavat vuorotellen ottaa tehtävän ja kaikki teemme sen yhdessä. Lorupussini liittyy kyllä Voitto Onnisen SUL Yleisurheiluohjaaja 1 -aiheisiin. Olen käynyt koulutuksen joulukuun alussa. Minusta on kivaa olla opettajana ja jakaa lapsille ”Liikunnan iloa tuhat kiloa”. Toivon, että innostukseni tarttuu yleisurheilukoululaisiimme.

Joulun taika tulee ihan pienistä asioita,
yhdessäolosta perheen kanssa.
Jokaisella Joulu on omanlaisensa.

Hyvää Joulun odotusta sinulle lukijani!

Pajulahdella seminaarissa

Posted on by

Pajulahti on minulle tuttu paikka. Poikani oli leireillyt juuri Pajulahdella pari viimeistä viikonloppua seura- ja piirileirillä. Hän oli saanut asustaa kavereidensa kanssa täällä, olla aikataulun mukaisesti oikeassa paikassa ja treenata paljon sekä syödä paljon.  Olin viestitellyt hänelle, että olihan ollut kivaa leirillä ja hyviä harjoituksia hallissa sekä ulkona.

Osallistuin ensimmäistä kertaa Kestävyysseminaariin. Minusta on syksyn aikana tullut SULin juoksuvalmentaja. Haluan olla kehittämässä kestävyysjuoksua eteenpäin ja antamassa oman panokseni yleisurheilulle. Tiedätkö, että olen harrastanut 41 vuotta nimenomaan juoksemista?

Valmentajan roolissa toimin opettajana ja liikunnan ilon tuojana lapsille ja aikuisille. Seminaarissa minut otettiin mukaan hienosti ja sain kuunnella huippuluokan esityksiä. Norjasta Anita Rapp-Odegaard  oli esittelemässä ”Norjan urheilijan terveyden” -toimintamallia. Kun treenataan kovaa, niin se edellyttää, että syödään paljon, nukutaan paljon.

On hienoa huomata, kuinka avoimesti kestävyysseminaarissa jaetaan tietoa. Luennoitsijat ovat todella hyviä. Ainokaisa Saarinen kertoi urheilijanäkökulman: ”Riittääkö energia, kun harjoitellaan huipulla?” Hän oli ottanut tuekseen oman ravintoterapeutin, jonka avulla saatiin paras tulos ravintoasioihin. Huipulla ei juurikaan kikkailla, vaan tehdään perusasioita ja yritetään olla terveitä ja muistaa palautuksen ja levon oikea suhde.

Toisena seminaaripäivänä esiteltiin, miten kestävyysvalmennuksessa käytetään hyväksi korkeanpaikan leirejä. Seminaarissa korostettiin, että treenatessa korkealla noin 2000m korkeudessa pitää aluksi sopeutua sinne ja aloittaa rauhassa. Muistaa juoda paljon ja levätä ennenkuin voi tehdä kuormittavia harjoituksia. Korkeanpaikan leirin pitäisi kestää vähintään 2 viikkoa yhtäjaksoisesti. Vuoristoharjoituksen urheilijanäkökulmaa meille kertoivat Jukka Keskisalo ja Valentin Kononen. Pajulahdelle on rakenteilla Alppimajoja eli huoneistoja, joissa on vuoristo-olosuhteisiin säädetyt majoitustilat. Alppimajat avautuvat ensi keväänä toukokuun aikana.

Tsemppiä marraskuun loppuun sinulle lukijani! Kohta meille tulee lunta ja valaistuu maisemakin.

Hyppy Berliiniin

Posted on by

Hyppäsin Finnairin siivillä Berliiniin viettämään syyslomaa poikani ja tyttöni kummitädin kanssa. Lehdet olivat syysvärityksessä, vaikka päivisin aurinko lämmitti ja tarkenimme välillä T-paidoilla. Kiersimme kaupungin 100 ja 200 busseilla, koska se oli paljon edullisempaa kuin hypätä Hop-Hop turistibussiin. Aleksanderplatsin lähellä törähdimme kahvilaan varmaan vähän äänekkäästi ja tarjoilijoita hymyilytti? Tilasin meille saksaksi korostaen kahvit ja pienet muffinit. Tarjoilija pyysi toistamaan tilaukseni ja minä iloisena korostaen toistin. Hän alkoi nauramaan ja saimme ylimääräisen pikkumuffinin ilmaiseksi.

Kävellen täällä oli oltava risteyksissä tosi varovainen, kun ylitti kadun suojatietä pitkin Ku´dammin ostoskadulla. Valot oli säädetty niin nopealle, että ne ehtivät vaihtua punaiseksi, vaikka olimme puolivälissä. Neuvonkin juoksemaan Berliinissä suojatiet nopeasti ja pitämään silmät auki sekä korvat tarkkana. Autot ajoivat aivan liian lujaa. Muutoin suosittelen olemaan super tarkkana Berliinin liikenteessä!

Yksi vierailukohde oli minulle nostalginen! Halusin käydä haistelemassa vuonna 1936 Hitlerin aikaan rakennettua olympia tunnelmaa Berliinin olympiastadionilla. Sinne pääsi kätevästi S-bahn junalla, joka kulki maanpinnan yläpuolella. Osasin kuvitella tyhjän stadionin täynnä ihmisiä. Kiipesin ihan katsomon yläriville poikani kanssa ja olimme tosi korkealla. Alas piti tulla varovasti pitäen kiinni penkeistä, ettei alkanut huimaamaan. Rappuset olivat betoniset ja vedättivät alaspäin. Niihin olisi tarvinnut kaiteen, mutta semmoista ei oltu rakennettu aikoinaan.

Kävimme valokuvaamassa East Side Galleryn Berlin Mauerilla vanhaa muuria. Siellä oli paljon ihmisiä, vaikka aluksi juna-asemalta suunnistamiseen piti kaivaa kännykästäni navikaatiosovellus. Muurin lähellä oli Mercedes-Benz Areena, jonne virtasi nuoria isona letkana. Kysyin yhdeltä tytöltä, että onko siellä jokin konsertti illasta? Kyllä vaan, Saksalainen pop-bändi oli tulossa esiintymään.

Kesäkuussa vuonna 2013 edellisen Berliinin matkan jälkeen olin luvannut, että poikani pääsisi käymään Berliinin Zoo eläintarhassa. Nyt se tapahtui! Zoossa tapasimme kummipoikani ja hänen perheen, jotka viettivät syyslomaa meidän tavoin Berliinissä. Zoo on hyvin keskeisellä paikalla. Sieltä löytyi kauniisti hoidettu puutarha sekä monen eläimen koti. Panda tuli syömään bamburuokoa sinne koloonsa ja saimme kilpaa filmata sitä. Kirahvit viettivät aurinkoista päivää oman keltaisen talonsa pihalla. Jääkarhuja oli pari ja yksi tykkäsi peruuttaa kallionkoloon ja tulla heti takaisin filmattavaksi. Syysväritys oli hieno!

Liikunnallista lokakuun loppua sinulle lukijani ja muistahan laittaa heijastin vaatteisiisi