Pajulahdella seminaarissa

Pajulahti on minulle tuttu paikka. Poikani oli leireillyt juuri Pajulahdella pari viimeistä viikonloppua seura- ja piirileirillä. Hän oli saanut asustaa kavereidensa kanssa täällä, olla aikataulun mukaisesti oikeassa paikassa ja treenata paljon sekä syödä paljon.  Olin viestitellyt hänelle, että olihan ollut kivaa leirillä ja hyviä harjoituksia hallissa sekä ulkona.

Osallistuin ensimmäistä kertaa Kestävyysseminaariin. Minusta on syksyn aikana tullut SULin juoksuvalmentaja. Haluan olla kehittämässä kestävyysjuoksua eteenpäin ja antamassa oman panokseni yleisurheilulle. Tiedätkö, että olen harrastanut 41 vuotta nimenomaan juoksemista?

Valmentajan roolissa toimin opettajana ja liikunnan ilon tuojana lapsille ja aikuisille. Seminaarissa minut otettiin mukaan hienosti ja sain kuunnella huippuluokan esityksiä. Norjasta Anita Rapp-Odegaard  oli esittelemässä ”Norjan urheilijan terveyden” -toimintamallia. Kun treenataan kovaa, niin se edellyttää, että syödään paljon, nukutaan paljon.

On hienoa huomata, kuinka avoimesti kestävyysseminaarissa jaetaan tietoa. Luennoitsijat ovat todella hyviä. Ainokaisa Saarinen kertoi urheilijanäkökulman: ”Riittääkö energia, kun harjoitellaan huipulla?” Hän oli ottanut tuekseen oman ravintoterapeutin, jonka avulla saatiin paras tulos ravintoasioihin. Huipulla ei juurikaan kikkailla, vaan tehdään perusasioita ja yritetään olla terveitä ja muistaa palautuksen ja levon oikea suhde.

Toisena seminaaripäivänä esiteltiin, miten kestävyysvalmennuksessa käytetään hyväksi korkeanpaikan leirejä. Seminaarissa korostettiin, että treenatessa korkealla noin 2000m korkeudessa pitää aluksi sopeutua sinne ja aloittaa rauhassa. Muistaa juoda paljon ja levätä ennenkuin voi tehdä kuormittavia harjoituksia. Korkeanpaikan leirin pitäisi kestää vähintään 2 viikkoa yhtäjaksoisesti. Vuoristoharjoituksen urheilijanäkökulmaa meille kertoivat Jukka Keskisalo ja Valentin Kononen. Pajulahdelle on rakenteilla Alppimajoja eli huoneistoja, joissa on vuoristo-olosuhteisiin säädetyt majoitustilat. Alppimajat avautuvat ensi keväänä toukokuun aikana.

Tsemppiä marraskuun loppuun sinulle lukijani! Kohta meille tulee lunta ja valaistuu maisemakin.

Syksy pistää harrastamaan

Syksyllä minulla omenapuut notkuivat omenia: Pirjaa, Huvitusta, Kanelia ja Loboa. Sitten riikunoita oli satoja ja hyviä luumuja. Omenoita söin niin paljon, että nyt ei tee mieli kaupasta ostella niitä. Keväällä en edes huomannut, että omenapuissa olisi ollut erityisen paljon pölyttäjiä. Meillä oli hellekesä, joten kesä varmaan tuplasi omenoiden määrän? Ystäväni asuu Sveitsissä ja siellä on lämpimiä kesiä ja sinne ehtii tulla kahdet sadot mansikoista.

Tuplasin lankavarastoni ihan kotikaupungin Saiturin pörssistä. En ollut ajatellutkaan, että sieltäkin voisi löytää heijastinlankoja tai trikookudetta. Ennen olin tilannut Virosta lankoja tai poikennut Porvooseen lankakauppaan. Nyt saan parin kilometrin kävelyllä lankoja kotikaupungistani. Minulla on vähäsen ylituotantoa näistä helpoista tekeleistäni.

Ilahdutin sukulaisiani ja lähetin pari pakettia Rovaniemelle ja yhden Ruotsiin. Niissä oli jokaiselle villaiset hiuspannat! Katsoin netistä ohjeen, keskelle solmu ja loppu vaan suoraan. Lankaa menee vain vähän, yhdestä kerästä saa useamman hiuspannan. Tykkään tehdä käsitöitä, koska minusta se rentouttaa.

Minkä harrastuksen sinä olet aloittanut syksyllä? Minä aloitin ohjatun kuntosalin ja kyllähän se on hauskaa hikoilla muiden kanssa, puuskuttaa ja tehdä kiertoharjoittelua. Sitten tilasin Saksasta itselleni uudet MBT lenkkarit, kun fyssarini suositteli niitä minulle kengiksi, jotta saan nivelrikkoni varpaassa rauhoittumaan. Kengät tulikin aika nopeasti postilla. Pääsin kokeilemaan niillä kävelyä ja sitten rohkenin käymään aamulenkillä. Voi sitä riemuntunnetta, kun osasin hölkätä. Melkein lähdin lentoon!

Kävin opiskelemassa Liikuntaleikkejä Eslun koulutuksissa ja positiivista ohjaamista. Minulle tulee välillä tuurausohjauksia ja lajina yleisurheilu. Lauantai-illasta ajelin naapurikaupunkiini lapsuuden urheiluseurani 100-vuotisjuhliin. Siellä tapasin paljon tuttuja ja valmentajani Jomin elämäntyö palkittiin. Saimme katsella seinällisen vanhoja juoksukuvia eri vuosikymmeniltä…

Liikunnallista lokakuuta sinulle lukijani ja muistathan laittaa heijastimen!

Kylässä Raumall

vanharauma

”Ol niingon gotonas” toivotellaan, kun tullaan Raumall.
Rauman urheiluhalli kuhisi väkeä, kun siellä oli parhaillaan Pitsiturnaus menossa viileässä jäähallissa. Autoja oli kuin muurahaisia parkkipaikalla. Itse suuntasin helteiseen puutalokaupunginosaan Vanhaan Raumaan mukulakiville kävelemään ja ihailemaan pitsihuviloita. Kattelin nypläyspitsien hintoja, mutta olivat aika arvokkaita. Äitini tullee saamaan sinisen pitsikynttilän nimipäivälahjaksi. Rauman murretta voi ihastella Oikkem biän sanakiri -sivuilta.
raumamuseo

Iltapäivästä autoni nokka suunnattiin kohti Laitilaa. Raumalta sinne ajeli puolessa tunnissa.
Tällä kertaa olin katsomon puolella jännittämässä SM 19-22 Nuorten kisoja. Pienellä paikkakunnalla kisoihin tarvitaan paljon talkooväkeä ja yhteishenki kukoistaa. Majapaikasta kentälle oli kävelymatka. Kisoihin osallistui yli 600 nuorta urheilijaa ja tyttöni oli yksi heistä. Mitaleista käytiin kovaa kamppailua…

Nautitaan elokuun aamuista ja loppukesän päivistä, Tsemppiä kuntoiluun!

Alkukesän retki Jyväskylään

 

Toukokuussa alkoi kesän lämpö ja vihreys. Kasvimaani huutaa tällä hetkellä vettä, kun ei ole yli kuukauteen satanut. Herukkapensaissa näkyy jo hyvänkokoisia raakileita, samoin omenapuissa. Pionini ovat nostaneet nuppunsa ja aukeavat ennen juhannusta. Kasvit ja kukat ovat tänä kesänä pari viikkoa etuajassa.

Naisten kympillä olin hölkkääjien joukossa ja siinä ehti hyvin katsella maisemia, kun ruuhkassa askellettiin Helsingin katuja ja hiekkapolkuja pitkin. Mieheni oli toimitsijana siellä jo toista kertaa. Juoksin hyvän ystäväni kanssa reitin läpi. Picnik-eväät olivat tänä vuonna hiukan kevyemmät kun ei ollut tarjolla salaattia, vain pähkinöitä ja välipalapatukoita. Banaanikin puuttui!

Ensimmäinen kesäreissu suuntautui Jyväskylään tyttöni kanssa autolla. Hotellien hinnat olivat hypänneet pilviin, joten vuokrasimme yksiön käyttöömme. Asunto oli pieni, mutta valoisasti sisustettu. Pikkukeittiössä pystyi tekemään ruuat ja tiskaamaan astiat. Tutkimme karttaa, että mistä löytyisi lähin ranta ja polkuja lenkkeilyyn? Meillä kävi tuuri, kun muutaman korttelin luota löytyi hiekkapolku ja järvikin oli lähellä. Uimavesi oli huikan viileätä vain +11 asteista. Tällä retkellä emme uineet. Josko vaikka heinäkuussa tulisimme uudelleen?

Seuraavana päivänä pyörähdimme Laajavuorella ja Harjulla. Tein kävelylenkin lammen ympäri ja tyttöni jäi lukemaan kirjaa. Monet menivät rinnettä maastopyörillä ylöspäin. Kyllä on hyviä reittejä ulkoiluun! Iltapäivästä suuntasimme kisoihin Harjun maisemiin. Olin yllättynyt, että siellä ei ole juurikaan parkkipaikkoja, vaan autolle oli etsittävä sopiva kolo lähikatujen varsilta. Mitenhän heinäkuun lopulla kaduilla on ruuhkaa, kun Harjulla on Kalevan Kisat?
Toivotan sinulle Aurinkoisia kesäpäiviä ja liikunnallista kesän aikaa!

Kesäkaupunki Porvoon lumossa

Ajelimme hyvän ystäväni kanssa heti aamusta Porvooseen, koska minulla oli matonvirkkaus kesken, kun lanka oli päässyt loppumaan. Vanhassa Porvoossa on nimittäin Tekstiiliteollisuuden Teetee Shop, johon minua ”käsityöihmistä” ei saisi päästää ostoksille.  Nimittäin kannan sitten kassillisen erilaisia lankoja sieltä kotiini.

Tänä kesänä olen hullaantunut virkkaamiseen, teen erilaisia huiveja, sisustuspurkkeja ja nyt ensimmäistä matonriekaletta. Täytyyhän se minullakin olla jotain puuhaa näin kesäaikana! Olen aika näppärä virkkaamaan ja vähän liian luovakin…

Porvoon vanha kaupunki vetää hyvin turisteja. Laskimme, että aamusta oli 9 bussia parkkipaikalla ja sitten iltapäivästä vielä 7 erilaista bussia. Saaristolaiva lipui jokea pitkin kohti punaisia makasiineja. Helsingistä Runeberg -laiva tekee varmasti päivittäin risteilyjä Porvooseen. Ilmakaan ei haittaa, vaikka ei aina aurinko näyttäydy. Vanha kaupunki on täynnä hurmaavia pieniä liikkeitä ja kahviloita!

Torilla tapasimme ihastuttavan myyjän, joka oli itse tehnyt paljon erilaisia mattoja myytäväksi virkaten ja myös sisustuskoreja. Hänellä oli niitä kymmenittäin. Hinnat olivat edulliset, koska langat ovat melko kalliita meillä. Toivoisin kovasti, että turistit arvostaisivat Handmade -leimaa ja tekisivät ostoksia.

Makasiinin rannan punaiset mökit ovat todella kauniita rannan toiselta puolelta  kävelypolkua pitkin. Useammat turistit olivat samaan aikaan valokuvaamassa näitä meidän kanssamme. Ystäväni niminen antiikkikauppa löytyi  aivan rannan vierestä. Kävimme katsomassa sen liikkeen ja kyllä oli kauniisti järjestetty kaikki myytävät astiat, taulut, vanhat esineet. Annan ison arvon sille, että vanhoille tavaroille annetaan niille kuuluva arvo.

Tuomiokirkko paanukattoineen on hieno vierailukohde mukulakivikadun päässä. Sinne joutuu jo vähän puuskuttamaan, kun kiipeää ylämäkeen ja katse on parempi olla tiessä, että ei turhaan kompuroi. Vanhanajan tiet  eivät olleet niin tasaisia! Kirkossa sisällä on kesäisin aika kuuma. Kirkonmäeltä näkee todella pitkälle ja suomalainen maisema on kaunis.

Kaupunki oli tehnyt joen toiselle puolelle kauniita kukkaistutuksia veneen muotoon. Valkoinen kukka oli minusta jasmiini ja sitten siinä oli liloja kärhöjä. Samanlaisia istutuksia oli kaksi. Myös vihreistä puista oli muotoiltu kaaria. Kaupunki oli leikannut vasta nurmikon. Porvoossa oli kesä kauneimmillaan näin heinäkuun lopulla. Niin kävimmehän me myös Brunbergin karkkimyymälässä hakemassa vähän lakuja mukaan iltapalaksi…

Toivotan sinulle Hyvää loppukesää!

 

 

Luontomatkailua Kuusamossa

Lomani aluksi lensin poikani kanssa potkurikoneella Kuusamoon. Koneessa olisi tarvinnut kuulosuojaimet, niin kovaääninen se oli. Heti lentokentältä automme suuntasi Suurpetokeskukseen Kuusamoon katsomaan Sulo-papan Reeta, Vöyti ja Juuso karhuja. Petoeläinten orpokodissa näki karhujen lisäksi susia, ilveksen ja poroja oppaan johdolla. Piristävä sadekuuro yllätti meidät kierroksella ja repusta piti kaivaa sadetakit päälle.

Seuraavana päivänä ilma oli kesäisen viileä ja laitoimme tuulipuvut päälle ja suuntasimme autolla kohti Rukan rinteitä. Vuorossa oli rinnesuunnistusta hyppyrimäen maastossa. Onneksi valitsimme lyhyemmän reitin, koska ihan ensimmäistä kertaa kompassin ja kartan avulla etsimme rasteja. Suunnistuskarttaa piti lukea tosi tarkkaan, jotta maastosta löysi oikean rastin. Aikaa kului paljon ja viimeistä rastia  me etsimme väärästä kohdasta. Oppaamme soitti meille ja pyysi palaamaan lähtöön.

Kolmantena päivänä meitä odotti retki Oulangan kansallispuistoon Hiiden hurmoksen luontopolulle ja Kiutaköngäs kosken kuohujen pauhuun. Ilmakin oli vaihteeksi kesäisen lämmin. Pitkospuut, suokukat, hillat, ja luontolampi olivat elämys ilman isoa hyttysparvea. Reppu täynnä eväitä ja muutama kilometri nuotiopaikalle. Sain jopa tulet syttymään ja pojan itse käristämään makkaran. Luontopolun huipennus oli vielä tulossa!

Kiutaköngäs koskelle pääsi polkua pitkin ihastelemaan dolomiittikalliota ja kosken paukua. Hiidenkirnuja näkyi myös polun varrella. Nämä kalliot ovat muotoutuneet jääkauden aikana! Lapinvuokot kukkivat kalliolla ja me filmasimme kilpaa aaltojen pauhua. Kyllä Suomi on kaunis maa!

Toivotan sinulle Aurinkoista Kesää!

 

 

Samoilua luonnossa


Luonnon heräämistä on tänä keväänä joutunut urakalla odottamaan
. Nyt on ollut kylmin kevät vuosikymmeniin. Miksi lämpöaalto on ohittanut Suomen? Tällä viikolla on vihdoin luvassa lämpimämpää ja luonnon kasvukausi pääsee käyntiin. Vein äitini piipahtamaan Haltian luontokeskukseen Nuuksioon ja Siuntion kylpylään Äitienpäivän aikaan.

Kyllä Suomen metsä- ja järvimaisemat ovat kauniita. Keväisin linnut alkavat visertää urakalla, valkovuokot kukkivat ja lehtiä puhkeaa pensaisiin ja ruoho alkaa vihertää. Etelä-Suomen pelloilla kevättyöt olivat täysillä käynnissä. Maaseudun rauha virkisti mieltä kummasti.

Samoilimme yhdessä luontopolulla kuunnellen ja katsellen kevättä. Aurinko pilkotti puiden lomasta meille. Polulla pääsi lukemaan luontotietoa. Tiesitkö, että tervaleppä uudistaa maaperää tehokkaasti tai terttuselja on levinnyt Suomeen Etelä-Euroopasta? Aivan yllättäin löysimme laavun eväiden syöntiä varten.

lintutorni

Siuntion lintujärvi ja torni näkyivät aivan edessämme. Kosteikko on monen linnun kotipaikka. Kiikarit kannattaisi ottaa mukaan, niin pääsisi seuraamaan lintujen kevättä lähempää. Äitini tuntee paljon kasveja, koska hän oli aikanaan hetken töissä puutarhassa. Meitä vastaan tuli pähkinäpensaita, vadelmia, karviaisia, herukoita, pajuja, koivuja ihan pienen pienine silmuineen. Aivan kohta meillä vihertää ja kevät puhkeaa kukkaan. Kesäänkään ei ole pitkä matka.

Toivotan sinulle Aurinkoisia loppukevään päiviä ja alkavaa kesää! Ihaillaan luonnon kauneutta…

Hiihtämässä Tanhuvaaran maisemissa

puut

Tällä hiihtolomalla kakkosauto pakattiin täyteen suksia ja hurautettiin Savonlinnaan Tanhuvaaran Urheiluopistolle. Autoon mahtui jokaiselle yhdet sukset mukaan. Jätin kotiin skin-sukset ja otin pitopohjat matkaan. Toivottiin talvista viikkoa meille! Olimme olleet Villa Vuorelassa 10 vuotta sitten kesälomaa viettämässä koko perheen voimin, mutta talviaika oli vielä kokematta.

latu

Joka päivä hiihdimme metsälenkillä tai järven jääladulla. Opistolla latukone ajoi ladut aamuisin kuntoon ja talvinen luonto kutsui liikkumaan. Hiihtolenkeistä Tanhuvaaran vitosesta tuli suosikkini. Siellä mutkiteltiin metsän keskellä, välillä kiivettiin ylämäkeä ja sitten liuttiin laskuja. Pojan kanssa kävin myös pulkkamäessä. Ensin rämmittiin pitkä ylämäki ylös ja sitten äkkiä pulkan kyytiin ja vauhdilla alas.

jaa

Jäälatu kiersi yhden saaren ympäri. Siellä ei ollut ruuhkaa. Rannoilla näkyi muutamia kesämökkejä talviteloillaan. Tasatyöntöä pystyi hyvin harjoittelemaan matkan aikana jäisillä laduilla. Monesti toinen puoli tuli myötätuuleen ja toinen vastaiseen. Poika kävi isänsä kanssa jäällä lumihangessa juoksulenkillä.

olavinlinna

Talvinen Olavinlinna näytti nukkuvan talviunta. Kesäisin paikka vilisee oppperaturisteja ja muita matkailijoita. Huomaatko, että talvellakin järvessä on niin kova virta, että se ei ole jäätynyt? Meidän lisäksi muutama kävelijä oli rannan kävelypoluilla ulkoilemassa. Savonlinna näytti talvella rauhalliselta kaupungilta.

jarvi

Auringonpaiste teki ihmeitä maisemalle. Puhdas lumi kutsui ulos pakkaseen. Voisinpa pysäyttää ajan ja jäädä vielä muutamaksi viikoksi hiihtelemään! Lumiset ladut olivat niin mainiossa kunnossa. Hiihtolomaviikko meni liian nopeasti…

Toivotan lukijoilleni Aurinkoisia Talvipäiviä!

Kävelyllä Hesan rannoilla

Helsinki

Kesäinen Helsinki suorastaan kutsuu kävelylle. Aloitimme reitin Katajanokalta ja kiersimme sen ympäri hiekkapolkua pitkin. Tyrnipensaita kasvoi aivan meren vieressä. Toivottavasti lämpöä vielä riittää, että marjat ehtivät kypsyä. Kauppatorilla oli muutamia turisteja jo aamupäivästä sekä vanhassa kauppahallissa. Me jatkoimme reippaasti eteenpäin Tähtitornin puistoon. Ylämäkeen kiipeäminen alkoi tuntua jaloissa vähitellen.

tyrni

Jätskitauon pidimme Kaivopuiston rannassa katsellen valkoposkihanhien temmellystä. Poikani oli mukana kierroksella ja hän katseli ahkeraan liikkuvia veneitä. Minä ihailin kauniita kukkaistutuksia, jotka kaupunki on suunnitellut täksi kesäksi moniin puistoihin. Omalta pihaltani ei löydy näin hienoja värejä kukista, vaan meidän pihalla lähinnä keltaiset hanhikit kukkivat parhaillaan.

Kaivopuisto

Poikkeamalla keskustasta vähän kauemmas pääsee aitoon merelliseen tunnelmaan. Rantoja pitkin löytyi hyviä ulkoilureittejä ja monet viettivätkin sunnuntaita reippaillen. Uspenskin katedraali oli avoinna ja pistäydyimme siellä sisällä ensimmäistä kertaa muiden turistien joukossa. Suomenlinnan retki jäi odottamaan vielä seuraavaa kertaa ja samoin Uunisaari

Uunisaari

Lauantai-illan päätteeksi osallistuin Hietaniemen rannassa hyvän ystäväni kanssa Twilight -juoksutapahtumaan. Ilma oli ihanan kesäinen + 22 astetta ja hyvin tarkeni juosta. Reitti kulki Hietaniemestä Meilahden kautta Seurasaareen ja takaisin. Tänä kesänä olen kyllä jonkin verran hölkkäillyt, mutta ylämäissä jouduin antamaan periksi parempi kuntoisille. Toki juokseminen kisassa laittaa vauhtia omiin jalkoihinkin ja on pakko yrittää joukon mukana…

Hietaniemi

Aurinkoista elokuuta sinulle, Nautitaan loppukesästä täysillä!

Saimaan aalloissa

 tunneli   

Mökki, laituri, soutuvene ja uiminen kuuluvat kesälomaani. Tänäkin kesänä suunnistin tutulle Niinisaarelle mökkitien varteen. Oloni tekee turvalliseksi, kun jo vähän tietää paikkaa etukäteen. Laavun rinteeseen pääsin mustikkaan, lenkkipolkulle rullaamaan kilometrejä.

sukkia

Viileämmässä säässä innostuin kutoamaan useammat villasukat, yhdet pojalleni, tytölleni ja mummollekin. Katselin Amsterdamin kisoja ja puikkoni kutoivat samaanaikaan kilpaa. Mökissämme oli käsin kudotut matot, virkatut pöytäliinat jne. Hyvä, että kesäisinkin ruokakaupasta voi ostaa lankaa. Minulla on ollut koko kevään ja kesänajan päällä tämä käsintekemisen vimma.

lintukivella

Luonnossa veden äärellä huomaa eläinten käyttäytymisiä aivan uudella tavalla. Sorsaperhe kävi rannan mättäissä syömässä mustikoita, rantakäärme tuli laiturille lämmittelemään, telkkäpariskunta vaelsi pitkin rantoja. Yhtenä aamuna joutsenet aloittivat aamua uiskentelemalla rantakaislikossa.

telkka

Suomen kesä on ihanan vihreä, vedet puhtaat, ilmat jännittävän vaihtelevat. Kesälomalla puuhaillaan, touhutaan ja kerätään voimia syksyyn. Ulkoilma tekee ihmeitä meille kaikille. Vanhanajan tiilimurskakenttä herättää monet muistot. Hienoa, että näitä on säilynyt edelleen…

kentta

Toivotan sinulle Aurinkoista ja Iloista Kesänaikaa!