Aamuisin lähden töihin todella varhain. Nyt on kevät alkanut ja ulkona lumet sulavat kovaa kyytiä. Asemalle hurautan pyörällä parin kilometrin matkan ja talviaikaan kävelen. Aktiivisuusmittarini tallentaa steppejä tai ei. Pyöräilystä niitä ei saa ollenkaan, jollei aja yhdellä kädellä. Kävelystä mittari raksuttaa hyvin. Osaan synkata mittarin kännykkääni ja siitä katsella tuloksia. Passiivisuusleimoja ei saisi tulla montaa päivään.

Kuntosali on Juoksukärpäsen inhokki! Minulla on tosi huonot käsivoimat ja helposti hartiat kipeytyvät työssäni. Olen saanut meidän töiden fyssarilta kuntosaliohjelman, jota pitäisi noudattaa ja muistaa käydä alakerran kuntosalilla kahdesti viikossa. Tänään olen menossa tekemään ohjelmaani sinne niiden kuntosalilaitteiden kanssa. Toivottavasti osaan säätää ne raudat itselleni oikeaan asentoon. Painojahan minulle ei tule juuri ollenkaan.

Työpäivänä muuten seison enkä istu kuin palavereissa. Sain jo pari vuotta sitten seisomapöydän ja olen ollut tyytyväinen siihen. Kenkinä minulla on keinukengät, joilla työpäiväni keikun.  Meille on tehty taukojumppahuone omaan kerrokseen ja pyrin vieraileen siellä joka päivä. Mun lempilaitteet on selätin ja pilates rullat. Seinällä meillä on herätteenä jumppaohjeita, joita voisi tehdä.    Työkavereistani vain alle puolet käyttää kerroksemme jumppahuonetta. Miksiköhän siitä ei ole tullut hittiä?

Nykyään työhyvinvointi on tapetilla. Meilläkin pyritään tauottamaan työtä. Kahvipöydässä kootaan yhdessä palapelejä. Yksin voi värittää värityskirjaa tai istua sohvalla lukemassa lehtiä. Ulkopalaveri on sallittua. Firstbeat-mittaus on työssäni vapaaehtoista. Sain vähän aikaa omani ja sen tulokset oli mielenkiintoiset. Taukojumppa ja yleensäkin työn tauottaminen on hypännyt tärkeään rooliin.

Muistakaapa liikkua, hyppiä ja pomppia!