Dubrovnik on vuorten reunalle levittäytynyt matkailun helmi. Kesälomani aluksi hyppäsin kylmästä Suomesta Kroatiaan poikani kanssa. Kroatiassa sää kanssa vaihteli, mutta oli kesäisen lämmintä. Adrianmeri oli kivenheiton päässä upean vihreänä ja kirkkaana. Siellä oli merisiilejä kivien reunustoilla, joten uimakengät oli hyvä olla jalassa.

Walking trail kävelypolkua pitkin kiertelimme ja kuvasimme kallioista merenrantaa. Pinjamännyt ja sypressit olivat isoja ja vihreitä, kukat kukkivat punaisina ja sinisinä. Etsimme hiekkarantaa, mutta Dubrovnikissa ne olivat kivirantoja. Vesi oli ihanan viileetä ja sain jätskin varjolla houkuteltua poikani kanssani polskuttelemaan ja etsimään merisiilejä.

Old town vanhankaupunki on Dubrovnikin Pilen kaupunginosassa. Paikallisbussit olivat täpötäysiä ja mekin ajelimme semmoisella. Kartta kannatti olla mukana, jotta osasi suunnistaa läpi vanhan kaupungin kapeilla kaduilla. Porraskävelyä ehkä juoksuakin voisi kokeilla old townin muureilla?

Serpentiinitiellä ajelimme retkibussilla Montenegron puolella mustien vuorten ympärillä. Mutkat oli numeroitu, jotta näki montako oli vielä jäljellä. Isompi auto sai mennä, joten pienempi väisti. Välillä meidän bussi peruutti taaksepäin, jotta ei tullut törmäyksiä.  Kotorin lahti oli kaunista seutua. Bussimme pysähtyi Unescon perintökohteeseen Kotorin vanhaan kaupunkiin.

Pylvässypressit nousevat pystysuoraan vuorenrinnettä ylöspäin. Budvan kaupungista löytyi veneitä täynnä oleva rantabulevardi, pitkä hiekkaranta ja oma vanha kaupunki, joka oli rakennettu uudelleen vuoden 1979 maanjäristyksen jälkeen. Oppaamme kertoi, että Montenegro muistuttaa entistä Jugoslaviaa enemmän. Jugo tarkoittaa etelätuulta Afrikasta.

Kävin pari kertaa aamulenkillä kiertäen Babin kukin niemen ylämäkeen. Juoksuportaita Dubrovnikissa riittäisi eli kuntoilua tuli aivan itsekseen päivittäin. Uimme monta kertaa päivässä lämpimässä Ladapin rannassa. Poikani ihastui Dubrovnikiin ja olisi halunnut jäädä sinne!

Toivotan kaikille lukijoilleni Aurinkoista kesää!