Aamureippailua Sipoonkorvessa

 
Lähdimme ulkoilemaan heti aamusta Sipoonkorven maisemiin poikani kanssa. Meillä molemmilla oli vapaapäivä. Onneksi oli kirkasta ja aurinkoista eikä sumusta ollut tietoakaan. Syksy on vasta alkamassa, kun on ollut niin kesäisen lämmintä päivisin.
Valitsimme Bisajärven reitin hiihtolatupohjaa pitkin. Metsäpolulla oli mukavan rauhallista. Pian järvi löytyi ja huomasimme, että sorsat olivat rannalla lämmittelemässä. Takaisin lähtöpaikalle menimme metsäpolkuja pitkin ja väistelimme monia puunjuuria.

Kotipihallani talviomenat ovat paisuneet mehukkaiksi ja isoiksi syyskosteuden myötä.
Kasvihuoneessani vielä muutamat kirsikkatomaatit yrittävät saada väriä. Pian joudun siivoamaan sen talviteloille. Kasvatin avomaankurkkuja, paprikoita ja tomaatteja yrttien lisäksi, ensi keväänä uusi yritys.

Mitkä ulkoilureitit ovat suosikkejasi? Ainolasta lähtevistä hiekkapoluista pidän kovasti ja ne ovat tulleet hyvin tutuiksi meille. Keinukallion ulkoilureitit sekä  Sipoonkorven metsäreitit kuuluvat suosikkeihini. Oletko huomannut, että kurjet ovat lähteneet muuttomatkalle, kun kurkiauroja näkyy taivaalla ja kuuluu lintujen juttelua.


Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia Syyspäiviä ja tsemppiä ulkoiluun!

Kesäretkellä lähellä Nuuksiota

Lähdimme tutkimaan Siikajärven maisemia, löysimme pienen rauhallisen uimarannan ja sitä vastapäätä parin kilometrin ulkoilupolun. Tummat pilvet ympäröivät järveä, mutta onneksi aurinko vielä näyttäytyi ja järven vesi oli sopivan lämmintä. Aamupäivästä uimarannalla ei ollut ruuhkaa. Pojan kanssa uimme pariin kertaan ja sitten ulkoilupolulle kuntoilemaan.

Jatkoimme matkaa Veikkolaan, joka oli meille entuudestaan tutumpi paikka. Kiersimme urheilupuiston kuntorataa, matkalta löytyivät kuntoportaat, jotka nousimme ylös. Oli tosi lämmin päivä ja halusimme vielä uudestaan uimaan. Ajoimme pienen matkan autolla Lamminjärven uimarantaan, joka oli pientaloalueen reunalla. Kylläpä virkisti kivasti pulahtaa veteen!

Kotosalla olen kasvihuoneessani kasvattanut avomaan kurkkuja, tomaatteja ja paprikoita. Kaikki nämä olen istuttanut siemenestä ja keväällä oli vähän haasteita niiden kasvattamisessa. Kesä on ollut aika lämmin ja monesti on letkulla pitänyt kastella koko kasvihuone, jotta kasvini eivät ihan nuukahda. Kurkut ovat tänä vuonna olleet vähän puisen makuisia, välillä olen onneksi saanut ihan hyviäkin. Ehkä ne ovat kärsineet kuivuudesta.

Kesällä yritän joka päivä liikkua joko hölkäten, kävellen tai pyöräillen. Lähialueen kuntopolut ovat tulleet tutuiksi. Yhtenä iltapäivänä lähdin pyöräilemään ja päätin ajaa vähän pidemmän reitin. Puolimatkassa minua alkoi janottaa kovasti, kun aurinko porotti kuumasti. Mietin, että menisinkö syömään mustikoita vai miten jaksaisin kotiin asti, kun olin unohtanut juomapullon kotiin. Aurinko onneksi meni pilveen ja sain uudestaan voimia ajaa vauhdilla kotiin.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!

Tule kevät takaisin


Pääsiäisenä aloitin pihani siivousta
, leikkasin viinimarjapensaita, herättelin biokompostiani ja perkasin kukkapenkkiäni. Haravoin omenapuiden lehtiä, mitkä olivat jääneet maahan syksyllä. Oli niin mukava puuhastella ulkona keväisen lämpimässä säässä.

Olen istuttanut tomaatintaimia sekä persiljaa kasvamaan olohuoneen pöydälleni. Yritän hoitaa niitä hyvin, että saisin satoa kesällä. Pian taimet pitää istuttaa isompiin ruukkuihin, jotta ne lähtevät kasvamaan tuuheimmiksi.

On ollut mukava hölkkäillä lähiteillä. Olen monesti mennyt pellon läpi ja tarkkaillut muuttomatkalla olevaa joutsenparia. Varjoisessa ylämäessä on pitänyt väistellä jääkasoja ja lätäköitä. Aurinkoisilla paikoilla tie on ollut ihan sula ja matka on taittunut joutuisasti.

Takatalvi yllätti meidät heti pääsiäisen jälkeen. Lumi valtasi nurmet sekä tiet. Ensin piti pihan perältä käydä hakemassa lumikola ja sitten putsata lumet pois. Aika monet lumityöt on tullut tehtyä talvella. Täytyy toivoa, että lumet sulaa nopeasti ja kevät palaa takaisin meille.

Toivotan sinulle lukijani Hyvää Alkavaa Kevättä!

Retkillä lähipururadoillamme

  

Syyskuu on ollut mukavan lämmin ja monesti olen poikani kanssa suunnannut lähipururadoillemme liikkumaan. Lehtiä on vähän tippunut maahan ja osa lehdistä on saanut keltaista väritystä. Pidän semmoisista hiekkapoluista, joille voi suunnitella ympyrälenkin. Useana sunnuntaina olemme käyneet yhdessä sauvakävelemässä oikein mäkisellä radalla. Siinä hommassa tulee kyllä kuuma nopeasti!

Kasvihuoneellani alkaa olla kesän sato kerättynä. Vielä muutama tomaattiterttu odottaa punastumistaan. Mansikan taimet siirsin avokasvimaalleni talvehtimaan. Kurkun lehdet varsineen pilkoin kompostiini maatumaan. Kasvihuoneeni pitäisi pestä sisältä ja siirtää kukkaruukut varastoon odottamaan ensi kevättä. Päärynäpuuhun tuli satoja pieniä päärynöitä, joita sitten puusta kävimme hakemassa. Kaneliomenat ehtivät kasvaa isoiksi ja meheviksi syksyn aikana.

Aurinkoisena torstaina ajelimme Salpausselän mäkisiin maastoihin aamulenkille. Olipa reitit urheilupuistossa, ehkäpä ne on tehty kilpahiihtoa varten. Kiipesimme myös Radiomäelle ja kiersimme polun. Lähdimme etsimään Malvaa: Visuaalisen taiteen museota kaupungilta. Tutustuimme ”Valon huomassa” digitaalisiin taideteoksiin sekä ”Juuret – aarteita kokoelmista” näyttelyyn.

Tsemppiä sinulle lukijani syksyisiin tuuliin!

Ounasvaaran kesässä

Aloitimme heinäkuun lomailemalla Santasport Lapin Urheiluopistolla. Hämmästyimme, kun opistolla oli tupa täynnä maastojousiampujia, jotka kisailivat MM-kisojaan Ounasvaaran maisemissa. Heillä oli useita päiviä maastossa kilpailuja, jopa keski-kesän yöttömässä yössäkin. Me tyydyimme lenkkeilemään ja kävelemään mäkisillä reiteillä. Iltalenkki ensin alamäkeen ja sitten takaisin ylämäkeen. Uutukaiset kuntoportaat kävimme myös testaamassa.

Minulla oli useita kyläpaikkoja Rovaniemellä. Kävimme kahvittelemassa sekä vaihtamassa kuulumiset tätieni luona. Serkkuni kanssa lähdimme ”Kuninkaan laavulle” maisemia ihailemaan ja makkaraa grillaamaan. Kävelimme hiekkatietä ylämäkeen reilut parikilometriä ja pujottelimme kallion ylitse kohti laavua. Kylläpä sieltä avautui jylhä maisema Ounasjoen suuntaan.

Lapin kesään kuuluivat hyttyset, kylmä vesi ja mansikat. Mustikat olivat vasta kypsymässä raakileina. Rovaniemellä keskustassa pyöri kesäturisteja jonkin verran. Muutamana päivänä serkkuni ajeli bussia ja vei jousiampujia Ounasvaaralta kaupungin hotelleihin.

Arktikum-museon näyttelyssä katsoimme makuuasennossa revontuliesitystä. Se oli ihan jännittävä. ”Suomalaisen kansanuskomuksen mukaan Revontulet syntyvät siitä, että kettu juoksee tuntureilla ja saa kipinät aikaan hännällään.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!

Vetinen tammikuu

Olisiko ilmastonmuutos lämmittänyt tammikuutamme, kun meillä on satanut vettä ja ollut loskaista. Hiihtoladut ovat sulaneet. Sukseni ovat saaneet rauhassa odotella, että vieläkö voisin hiihtää lähipellollamme?

Kudoin itselleni kämmekkäät villalangasta parina iltana, kun meillä töissä tahtoo olla melko viileää sisällä. Ehkäpä lämpötilaa on konttorissamme tiputettu alemmas? Siellä on hyvä olla villasukat jalassa, kämmekkäät käsissä sekä oikein lämmin villapaita päällä.

Ostin tammikuun alussa museokortin ja kävin veljeni kanssa Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa. Jättilumpeiden lehdet olivat kadonneet, mutta ihanan vihreää siellä oli. Kuljimme hitaasti eri kasvihuoneissa, tutustuimme eri kasveihin. Puutarhassa kuljeskelu rentouttaa ja talviaikaan siellä ei ole ruuhkaa.

Soivaan Halosenniemi -näyttelyyn tutustuin äskettäin, jossa uusia sävellyksiä soi eri huoneissa suomalaisilta muusikoilta. Säveltäjä oli valinnut Pekka Haloselta taulun ja tehnyt taulun innoittamana sävellyksen. Huoneissa sai istua tuoleille kuuntelemaan musiikkia ja katsomaan taideteoksia.

Tsemppiä sinulle lukijani säiden vaihteluun ja talveemme!


Saimmeko lumitalven?

    

Lumi on vallannut kadut, pihat, metsät ja pellot. Olen hiihtänyt luonnonlumessa marraskuussa ja joulukuussa päässyt koneladulle suksillani. Tämä on muuten etelässä ensilunta! Olen tehnyt monet lumityöt ja putsannut autot lumesta. Nastakengilläni olen kulkenut lähipoluilla.

Perinteiset havukranssit odottavat saajiaan terassillani. Ensin taittelen havuista pieniä kimppuja ja rautalangalla kiinnitän ne kehikkoon. Lopuksi teen rusetin ja kiinnitän sen kranssiin. Tykkään askarrella olohuoneen pöydällä, sanomalehtiä suojaksi ja sitten hommiin.

Parina iltana kudoin Nalle sukkalangasta Strömsö pipot, jotka ajattelin antaa joululahjoiksi. Yhdestä kerästä sain kaksi villapipoa. Meillä töissä vetää isoista ikkunoista ja on oltava lämpimästi päällä. Täytyy muistaa ottaa töihin mukaan villasukat!

Kotonani on sähkönsäästö menossa. Pyykkiä pesen noin kerran viikossa. Tarkkailen kännykälläni tuntisähkön hintaa. Toivoisin tuulisia ilmoja, jotta sähkö olisi vähän edullisempaa. Takka lämpiää meillä usein ja ilmalämpöpumppu lämmittää yläkertaa.

Joulu tulee pian…
Toivotan sinulle lukijani
Hyvää Joulun odotusta!

Mustikassa Saimaalla


Lähdin aamusta aikaisin ajelemaan ystäväni mökille Saimaan rannalle Savon sydämeen.
Pidin yhden tauon Juvan pesäpallokentällä ja starttasin autoni eteenpäin kohti määränpäätä. Olin tavannut ystäväni viisi vuotta sitten ja olin innoissani, että voisimme viimein vaihtaa kuulumiset ja viettää pitkän kesäviikonlopun yhdessä.

Pilvipoutainen päivä innosti meidät souturetkelle ja koira tuli mukaan veneeseen pelastusliivit yllään. Minäkin soudin pienen pätkän. Kun menimme järven selälle, niin vene alkoi keikkumaan.  Päätimme rantautua kallioiselle luodolle hetkeksi, katsella sieltä maisemia.



Seuraavana päivänä soudimme veneellä läheiselle niemelle mustikkaan
, jotta voisimme tehdä kesän ensimmäisen mustikkapiirakan mökillä. Muutaman tunnin saimme uurastaa, jotta kippomme täyttyivät mustikoista ja pääsimme paluumatkalle. Järvellä lipui joutsen rauhallisesti eteenpäin.

Kävimme hiekkatiellä ulkoiluttamassa koiraa ennen saunomista ja pulahdusta järveen. Luonnon rauha oli sanoin kosketeltavana Saimaan rannalla. Iltanuotiolla ihailimme järven tyyneyttä ja punertavaa taivasta sekä katselimme harmaiden sadepilvien röykkiöitä.

Rentouttavaa loppukesää sinulle lukijani!



Minusta parasta kesässä on metsässä retkeily, uiminen ja liikkuminen ulkoilmassa.

Alkukesän viljelyni

Kasvihuoneeni on Lobo-omenapuuni takana ja viljelen tomaatteja, amppelimansikoita sekä yrttejä. Joka päivä käyn avaamassa oven sekä tuuletusluukun, jotta ilma lähtee kiertämään. Minulla oli muutama paprikakin istutuslaatikossa, mutta niihin tuli jokin ötökkä lehtiin ja laitoin istutuslaatikon äkkiä pois kasvihuoneestani. Onhan tämä tämmöistä harjoittelua, että miten saisin tomaattini kasvamaan hyvin ja tekemään paljon pikkutomaatteja. Sain lämpömittarin kasvihuoneeseeni, näen olohuoneeni seinästä, että paljonko siellä on lämmintä ja mikä on kosteusprosentti.

Viileä kevät piti pitkään jännityksessä, että itävätkö laittamani siemenet kasvimaissani. Salaatit ja sipulit lähtivät hyvin kasvuun, mutta pinaatit ovat vielä vähän pieniä ja heikkoja. Kausimansikat kukkivat parhaillaan ja saa nähdä tuottavatko mansikkaa. Yhtenä iltana meidän pihalla vieraili pieni käpytikka, se kävi ensin leikkimökin seinässä olevassa hyönteishotellissa poimimassa nokallaan jotain ja sitten meni omenapuuhun koputtamaan.

Keväällä tilasin pari pylväspihlajaa ja istutin ne aidan viereen. Taimia on pitänyt kastella ahkeraan, jotta juurtuisivat hyvin. Saa nähdä viihtyvätkö meidän pihalla, kun vieressä on aika iso kuusi, joka vie voimaa näiltä uusilta puilta. Pidätkö puutarhan hoidosta? Minä pidän, vaikka välillä sehän on semmoista rikkaruohojen nyppimistä.

Pihallani kukkivat alppiruusut, pioni on tehnyt monta nuppua, unkarinsyreeni lopettelee kukkimistaan. Hyötypihallani on omenapuita, päärynäpuu, herukkapensaita, karviaisia, raparperia. Nähtäväksi jää, että kuinka lämmin tästä kesästä tuleekaan. Toivoisin väliin sadepäiviä, jotta piha pysyisi vihreänä eivätkä kasvini nuukahtaisi.

Mukavan leppoisia keskikesän päiviä sinulle lukijani!

 

Päivä Naisten kympillä

   
Naisten kympillä lämmitteli alkutunnelmaa Mikko Harju kitaransa kanssa. Vietin ystävieni kanssa päivän Naisten kympillä muiden yli 4 tuhannen kanssa. Naisia tuli alueelle mukavan paljon, nyt osallistujia oli huomattavasti enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Olimme päättäneet, että kävelemme uuden reitin yhdessä.

Luulimme, että koko reitti on asfalttia.
Iloksemme huomasimme, että Hietalahden rantareitti oli hiekkaa. Jaloilleni hiekka sopii paremmin kuin kova asfaltti. Välillä meitä vastaan tuli hiekkapölypilvi, kun merenrannalla tuuli pääsi puskemaan. Jono naisia kulki reippaasti eteenpäin ja pian reitti kääntyi Ruoholahden maisemiin.

Ruoholahdessa kanavanrannalla kukkivat kauniisti eriväriset tulppaanit
. Kevät oli parhaimmillaan nyt, kun kaikkialla vihersi ja puihin olivat puhjenneet vihreät lehdet. Jaksoimme kulkea eteenpäin jonon mukana reipasta kävelyvauhtia ja yhtäkkiä huomasimme, että matkaa maaliin oli enää pari kilometriä.

Loppumatkalla näimme puisen Pikku-Finlandian
, joka on rakennettu isomman taakse. Hienon näköinen rakennus minusta. Töölönlahti näytti rauhalliselta, kun siellä ei näkynyt yhtään sup-lautaa. Tankkasimme eväitä maaliin päästyämme yhdessä ja lähdimme kasseinemme kotimatkalle.

Ehkäpä vuoden päästä uudestaan?

Reippaan liikunnallista alkukesää sinulle lukijani!