Mökkeilemässä Saimaalla

 

Hiekkatie mutkitteli ylä-alamäkeä, edelleen kohti niemeä ja meidän sinistä vuokramökkiä Saimaan rannalle.  Jännityksellä odotimme, millaisella mökillä viettäisimme lomaviikkomme. Ilma oli kesäisen lämmin ja heti menimme poikani kanssa uimaan. Järvessä uiskenteli rantakäärme ja se päätti rantautua kalliolle lämmittelemään.

Sunnuntaina aamupäivällä lähdimme kaikki lenkille mäkiseen maastoon. Ylämäet piti ottaa rauhallisesti, koska mäkiä oli yhtenään. Kärpäsiä tahtoi tulla häiritsemään menoamme, mutta hyttysiä ei onneksi ollut. Mökille päästyämme lenkin jälkeen hyppäsimme uimaan laiturilta. Kiersimme myöhemmin veneellä pienen kierroksen poikani kanssa. Kauempaa meidät ohitti moottorivene ja kohta keikuimme kunnon aalloissa veneellämme.

Paikallisesta kylästä etsimme urheilukentän. Se oli hiekkakenttä, jota kierteli lenkkipolku. Useana päivänä poikkesimme urheilemassa siellä, teimme koordeja ja poikani juoksi muutaman pyrähdyksen. Yhtenä iltana urheilukentälle valui yhtenään perheitä ja pieniä jalkapalloilijoita. Heillä alkoivat pian yhteistreenit vihertävällä nurmella. Oli kiva katsella innokkaita pieniä treenaajia!

Mökkimme läheltä löytyi pienen ajomatkan takaa Rakokiven kalliot ja luontopolku. Siinä kaksi kalliota oli  jääkaudella jäänyt noin 30cm päähän toisistaan ja niiden välissä oli syvä rotko. Ihan hieno luontoilme. Metsä hehkui sinisenään mustikoita, kun kuljimme reittiä eteenpäin. Tosi hyvä, että luontopolku oli merkitty hyvin punasilla merkeillä, muutoin kyllä olisimme eksyneet näihin metsiin ja jylhiin kallioihin.

Mökillä oli rentouttava katsoa järveä ja kuunnella luonnon ääniä. Tykkäsin ihailla rantapuita, kallioita, vihreitä koivuja, kaislikoita, katsella veden virtausta. Läheisessä niemennokassa oli kuikkaparvi ja ne ääntelivät hauskasti. Mökin rannassa meitä kaikkia ihmetytti lehdetön haapa. Miksi siihen ei ollut puhjennut lehtiä tänä kesänä?

Iloitaan Suomen kesästä yhdessä ja yritetään liikkkua paljon!

Alkukesän retki Jyväskylään

 

Toukokuussa alkoi kesän lämpö ja vihreys. Kasvimaani huutaa tällä hetkellä vettä, kun ei ole yli kuukauteen satanut. Herukkapensaissa näkyy jo hyvänkokoisia raakileita, samoin omenapuissa. Pionini ovat nostaneet nuppunsa ja aukeavat ennen juhannusta. Kasvit ja kukat ovat tänä kesänä pari viikkoa etuajassa.

Naisten kympillä olin hölkkääjien joukossa ja siinä ehti hyvin katsella maisemia, kun ruuhkassa askellettiin Helsingin katuja ja hiekkapolkuja pitkin. Mieheni oli toimitsijana siellä jo toista kertaa. Juoksin hyvän ystäväni kanssa reitin läpi. Picnik-eväät olivat tänä vuonna hiukan kevyemmät kun ei ollut tarjolla salaattia, vain pähkinöitä ja välipalapatukoita. Banaanikin puuttui!

Ensimmäinen kesäreissu suuntautui Jyväskylään tyttöni kanssa autolla. Hotellien hinnat olivat hypänneet pilviin, joten vuokrasimme yksiön käyttöömme. Asunto oli pieni, mutta valoisasti sisustettu. Pikkukeittiössä pystyi tekemään ruuat ja tiskaamaan astiat. Tutkimme karttaa, että mistä löytyisi lähin ranta ja polkuja lenkkeilyyn? Meillä kävi tuuri, kun muutaman korttelin luota löytyi hiekkapolku ja järvikin oli lähellä. Uimavesi oli huikan viileätä vain +11 asteista. Tällä retkellä emme uineet. Josko vaikka heinäkuussa tulisimme uudelleen?

Seuraavana päivänä pyörähdimme Laajavuorella ja Harjulla. Tein kävelylenkin lammen ympäri ja tyttöni jäi lukemaan kirjaa. Monet menivät rinnettä maastopyörillä ylöspäin. Kyllä on hyviä reittejä ulkoiluun! Iltapäivästä suuntasimme kisoihin Harjun maisemiin. Olin yllättynyt, että siellä ei ole juurikaan parkkipaikkoja, vaan autolle oli etsittävä sopiva kolo lähikatujen varsilta. Mitenhän heinäkuun lopulla kaduilla on ruuhkaa, kun Harjulla on Kalevan Kisat?
Toivotan sinulle Aurinkoisia kesäpäiviä ja liikunnallista kesän aikaa!

Kesäkaupunki Porvoon lumossa

Ajelimme hyvän ystäväni kanssa heti aamusta Porvooseen, koska minulla oli matonvirkkaus kesken, kun lanka oli päässyt loppumaan. Vanhassa Porvoossa on nimittäin Tekstiiliteollisuuden Teetee Shop, johon minua ”käsityöihmistä” ei saisi päästää ostoksille.  Nimittäin kannan sitten kassillisen erilaisia lankoja sieltä kotiini.

Tänä kesänä olen hullaantunut virkkaamiseen, teen erilaisia huiveja, sisustuspurkkeja ja nyt ensimmäistä matonriekaletta. Täytyyhän se minullakin olla jotain puuhaa näin kesäaikana! Olen aika näppärä virkkaamaan ja vähän liian luovakin…

Porvoon vanha kaupunki vetää hyvin turisteja. Laskimme, että aamusta oli 9 bussia parkkipaikalla ja sitten iltapäivästä vielä 7 erilaista bussia. Saaristolaiva lipui jokea pitkin kohti punaisia makasiineja. Helsingistä Runeberg -laiva tekee varmasti päivittäin risteilyjä Porvooseen. Ilmakaan ei haittaa, vaikka ei aina aurinko näyttäydy. Vanha kaupunki on täynnä hurmaavia pieniä liikkeitä ja kahviloita!

Torilla tapasimme ihastuttavan myyjän, joka oli itse tehnyt paljon erilaisia mattoja myytäväksi virkaten ja myös sisustuskoreja. Hänellä oli niitä kymmenittäin. Hinnat olivat edulliset, koska langat ovat melko kalliita meillä. Toivoisin kovasti, että turistit arvostaisivat Handmade -leimaa ja tekisivät ostoksia.

Makasiinin rannan punaiset mökit ovat todella kauniita rannan toiselta puolelta  kävelypolkua pitkin. Useammat turistit olivat samaan aikaan valokuvaamassa näitä meidän kanssamme. Ystäväni niminen antiikkikauppa löytyi  aivan rannan vierestä. Kävimme katsomassa sen liikkeen ja kyllä oli kauniisti järjestetty kaikki myytävät astiat, taulut, vanhat esineet. Annan ison arvon sille, että vanhoille tavaroille annetaan niille kuuluva arvo.

Tuomiokirkko paanukattoineen on hieno vierailukohde mukulakivikadun päässä. Sinne joutuu jo vähän puuskuttamaan, kun kiipeää ylämäkeen ja katse on parempi olla tiessä, että ei turhaan kompuroi. Vanhanajan tiet  eivät olleet niin tasaisia! Kirkossa sisällä on kesäisin aika kuuma. Kirkonmäeltä näkee todella pitkälle ja suomalainen maisema on kaunis.

Kaupunki oli tehnyt joen toiselle puolelle kauniita kukkaistutuksia veneen muotoon. Valkoinen kukka oli minusta jasmiini ja sitten siinä oli liloja kärhöjä. Samanlaisia istutuksia oli kaksi. Myös vihreistä puista oli muotoiltu kaaria. Kaupunki oli leikannut vasta nurmikon. Porvoossa oli kesä kauneimmillaan näin heinäkuun lopulla. Niin kävimmehän me myös Brunbergin karkkimyymälässä hakemassa vähän lakuja mukaan iltapalaksi…

Toivotan sinulle Hyvää loppukesää!

 

 

Kävelyllä Hesan rannoilla

Helsinki

Kesäinen Helsinki suorastaan kutsuu kävelylle. Aloitimme reitin Katajanokalta ja kiersimme sen ympäri hiekkapolkua pitkin. Tyrnipensaita kasvoi aivan meren vieressä. Toivottavasti lämpöä vielä riittää, että marjat ehtivät kypsyä. Kauppatorilla oli muutamia turisteja jo aamupäivästä sekä vanhassa kauppahallissa. Me jatkoimme reippaasti eteenpäin Tähtitornin puistoon. Ylämäkeen kiipeäminen alkoi tuntua jaloissa vähitellen.

tyrni

Jätskitauon pidimme Kaivopuiston rannassa katsellen valkoposkihanhien temmellystä. Poikani oli mukana kierroksella ja hän katseli ahkeraan liikkuvia veneitä. Minä ihailin kauniita kukkaistutuksia, jotka kaupunki on suunnitellut täksi kesäksi moniin puistoihin. Omalta pihaltani ei löydy näin hienoja värejä kukista, vaan meidän pihalla lähinnä keltaiset hanhikit kukkivat parhaillaan.

Kaivopuisto

Poikkeamalla keskustasta vähän kauemmas pääsee aitoon merelliseen tunnelmaan. Rantoja pitkin löytyi hyviä ulkoilureittejä ja monet viettivätkin sunnuntaita reippaillen. Uspenskin katedraali oli avoinna ja pistäydyimme siellä sisällä ensimmäistä kertaa muiden turistien joukossa. Suomenlinnan retki jäi odottamaan vielä seuraavaa kertaa ja samoin Uunisaari…

Uunisaari

Lauantai-illan päätteeksi osallistuin Hietaniemen rannassa hyvän ystäväni kanssa Twilight -juoksutapahtumaan. Ilma oli ihanan kesäinen + 22 astetta ja hyvin tarkeni juosta. Reitti kulki Hietaniemestä Meilahden kautta Seurasaareen ja takaisin. Tänä kesänä olen kyllä jonkin verran hölkkäillyt, mutta ylämäissä jouduin antamaan periksi parempi kuntoisille. Toki juokseminen kisassa laittaa vauhtia omiin jalkoihinkin ja on pakko yrittää joukon mukana…

Hietaniemi

Aurinkoista elokuuta sinulle, Nautitaan loppukesästä täysillä!