Elokuun kesäretket

 
Ajelin autolla Mäntyharjulle uimaan ja rentoutumaan. Kyllä järvivesi oli niin upean kirkasta, että oli mukava uida monta kertaa päivässä. Touhusimme kovasti tyttöni kummitädin kanssa, teimme yhdessä ruokaa, keräsimme pihapiirin vadelmia. Kokeilin ensimmäistä kertaa ajella sähköpyörää mäkisessä maastossa. Olihan se hauskaa, kun se avusti ylämäissä eikä tarvinnut taluttaa. Haimme tyttöni asemalta viettämään kanssamme viikonloppua. Olipa tuuria, että ilma oli kesäisen lämmin ja aurinkoinen.

Kotona odottivat sadat kesäomenat, taas uuniomenasosetta tekemään. Se valmistui kiertoilmauunissa tunnissa. Minulla on aika monta purkkia pakkasessa omenasosetta talven varalle. Ostin hedelmäkuivurin, mutta sillä kestää yli 8 tuntia omenaviipaleen kuivaaminen eli oli paljon työläämpää hommaa. Kuivurilla testasin, että mintunlehdet tulevat matalalla lämmöllä kolmessa tunnissa valmiiksi.

Lomani jatkui Tallinnassa piipahduksella. Katriorgin puistossa kukkivat daaliat, ruusut ja muut upeat kukkaset. Puiston viheralueita eivät enää leikkaa puutarhurit, vaan robottileikkurit oli laitettu hommiin.  Katriorgin puisto oli parin kilometrin päässä Tallinnan keskustasta, joten päätimme testata kävellä takaisin keskustaan.

Toivotan sinulle lukijani aurinkoisia elokuun päiviä sekä liikunnan iloa!

Pärnu pieni aarre

   

Ajelimme isännän ja pojan kanssa Pärnuun kesälomalle muutamaksi päiväksi. Tallinnassa meidän automme harhaantui vielä rantareittiä Tarton suuntaan, kunnes pääsimme oikealle reitille: Pärnun tielle. Voi ei mitkä tietyöt tiellä nro 4 olikaan. Hidastusta oli melkein puolet loppumatkasta. Olisi kannattanut ajaa Haapsalun tietä pitkin vähän pidempää reittiä kohti Pärnua…

Pärnu oli vihreiden puistojen kaupunki. Kaupungissa oli kunnostettu monta viherpuistoa ja niistä löytyi isoja tammia, saarnipuita sekä lehmuksia. Kauniit kukka-asetelmat koristivat puistoja ja katujen varsia. Puistoihin oli merkitty eripituisia kävelyreittejä ja monet pyöräilivät niitä ympäri.


Isännän kanssa aloitimme lomapäivämme kuntoilemalla aamulenkillä lähellä pitkää rantaa.
Pojallani oli pikkuisen univajetta, niin hän käänsi kylkeä aamusta ja jatkoi uniaan. Aikaisin aamusta oli mukavan viileää sekä happirikas ilma. Hotellimme pienessä kylpylässä kävimme viilentymässä ja rentoutumassa.

Päivällä lähdimme yhdessä tutkimaan Pärnua. Joen vasemmalta puolelta löytyi pitkä aallonmurtaja, mitä pitkin pystyi kävelemään majakalle hypellen kiviä eteenpäin, kunhan oli hyvät kengät jalassa.  (Minulla oli vain liukkaat rantasandaalit eli jäin uittamaan jalkojani mereen.)  Linnapuiston läheltä löytyi suihkulähde ja siitä hyvin läheltä Tallinnan portti 1600-luvun valliportti.


Toivotan sinulle lukijani aurinkoisia lomapäiviä ja liikunnan iloa!

 

Alkukesän alpit

Alkukesän alkoi minulla ja tytölläni matkalla Sveitsiin hyvän ystäväni luokse. Pääsimme heti koiralenkille peltomaisemaan, missä kaukana pilkottivat alpit. Haikara asusti lähipellolla ja pieni haukka lenteli kylän yläpuolella. Menimme siirtolapuutarhan läpi, jossa punaherukat olivat punaisia. Sveitsissä on ollut loppukeväästä hellejakso, niin marjat ovat kypsymässä.

Lauantaina lähdimme vaellusretkellemme aamusta, jotta saimme autopaikan. Sain lainaksi vaelluslenkkarit ja kävelysauvat. Näin ylös kiipeäminen ja alas kapuaminen sujuisivat helpommin. Alkuun nousimme hissillä pienen matkan. Sitten kävelyvaelluksemme alkoi kiemuraisia polkuja pitkin kohti Buochsenhorn 1807 m kukkulalle lähellä Luzernia.
Kukkaniityt olivat täynnä erivärisiä kukkasia, perhosia sekä ampiaisia. Lehmänkellot kilkattivat välillä, kun menimme laidun alueiden vierestä. Ylhäältä näkyivät upeasti lumihuippuiset alpit sekä Luzern-järven maisemat. Hyvin pääsimme huipulle ja sieltä alas noin 4,5 h vaelluksellamme. Ylöspäin mentäessä piti välillä vähän puuskuttaa, kun ilma pikkuisen oheni. Ystäväni kiipeili leikiten, kun hän harrastaa alppivaelluksia.
Sunnuntaina jatkoimme tyttöni kanssa matkaa kohti Zurichia ja sen vanhaa kaupunkia. Kaupungissa ajellaan polkupyörillä ratikoiden lähellä. Kiertelimme muiden mukana mukulakivisiä pikkukujia Limmat-joen vartta pitkin helteisessä kesäilmassa.
   
Aurinkoisia kesäpäiviä sinulle lukijani.
Yritetään liikkua paljon ja nauttia kesästä!  

Tallinna kutsui museoihin


Olisimme menneet Da Vinci Genius visiitille
, mutta vierailupäivämme näytös oli loppuunmyytynä. Jatkoimme matkaa Telliskiven Fotografiska museoon, jonka lähelle oli kasattu iso kasvihuone kukkalaatikkoineen. Ystävälleni Telliskiven alue oli uusi tuttavuus. Baltijaam turg -torin sisääntuloon oli tehty upea kukkaköynös. Myytävänä oli paljon tuoreita hedelmiä ja vihanneksia.  Löysin etsimäni tyrnirouhepurkin.

Vanhankaupungin laidalta Suur-Karja kadulta löytyi Chocolate museo
, jonne pääsi sisään ilmaiseksi. Suklaata on tehty pitkään tehtaalla ja ennen vanhaan työntekijöitä oli paljon ja suklaamestarina toimi Georg Strude.


Kaikista jännin museo löytyi Viru-hotellista 23 kerroksesta
. Museo on KGP-vakoilumuseo, jonne pääsimme Mart-oppaamme mukana tutustumiskierrokselle. Salakuuntelulaitteet olivat hylättynä yhteen huoneeseen, mutta 1970-luvulla niitä käytettiin ahkeraan.

Silloin Viru-hotellissa oli tuhat henkilöä töissä ja vieraita vain noin 200. Länsimaisia turisteja ja muita ulkomaisia vieraita salakuunneltiin vierailun ajan ahkeraan. Ravintolan pöydissä oli käytössä salakuuntelulaitteet…

Heinäkuun lopulla vierailin mieheni kanssa Katriorgin Taidemuseossa sekä Kumussa. Barokkityylinen Katriorgin palatsi oli upea sisältä taideteoksineen. Itse puisto oli valtavan kaunis upeine kukkaistuksineen. Tutustuimme silloin ensimmäistä kertaa Japanilaiseen puutarhaan Katriorgissa.

Suosittelen lämpimästi  tutustumaan Viron museoihin.

Toivotan sinulle lukijani Hyvää Syksyn alkua!

Hellettä Saimaalla

Lähdin ajamaan autolla sunnuntaina aikaisin Mikkelin ja Juvan kautta kohti Punkaharjua, koska tämä tie oli minulle tutuin. Aamusta oli onneksi vähän liikennettä. Autossani oli Garminin navigaattori mukana, jotta näin nopeusrajoitukset helpommin.

Olin aikataulussa ja ehdin Punkaharjun kaupalle vähän ennen kuin ystäväni tuli sinne koiransa kanssa. Olimme sopineet tapaamisen kaupalle, jotta saisimme yhteiset mökkieväät ostettua. Kaupasta löytyi ihanan tuoreita lähitilan mansikoita meille!

Kun pääsimme mökille, niin äkkiä vaan uimaan Puruveteen. Helle oli lämmittänyt pintaveden hyvin. Huomasimme, että mustikat olivat lähes kypsiä. Lupasin maanantain aamulenkillä käydä katsomassa  entisen mustikkapaikan ihan mökin läheltä. Seuraavana päivänä kävimme tunnissa keräämässä mustikkapiirakan marjat.

Ensimmäisenä iltana lähdimme melomaan järvelle, kun järvi oli tyyntynyt sopivasti. Sain semmoisen helpomman kajakin, joka pysyisin pinnalla, kun olen aika harvakseltaan melonut. Tessu-koira on kokenut vesillä olija, hän pääsee aina ystäväni kajakkiin tai sup-laudalle katselemaan mökkijärven maisemia.

Iltaisin ihailimme auringonlaskuja, että kuinka hienosti taivas värjäytyisi. Tulisiko aurinko näkyviin pilvien välistä? Samalla pelasimme muistipelejä ja muita lautapelejä terassilla.

Järven maisemaa oli rauhoittava katsella ja kuunnella lintujen laulua. Saimaalla vesi oli yllättävän alhaalla ja pohjan kivet tulleet esiin. Olipa hyvä, että järvellä oli merkitty isompia kiviä, että veneilijät sekä melojat osasivat väistää ne. Kyllä Suomen kesä on kaunis ja heinäkuussa meidät yllätti hellekin.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoista kesän jatkoa!

Vallisaaren maisemat


Juhannusviikonlopun sunnuntaina oli poutaa,
joten lähdimme heti aamusta autolla kohti Katajanokkaa ja siitä lautalla Vallisaareen. Kauppatorilta lauttamatka kesti 20 minuuttia. Matkalla ohitimme Lonnan sekä Suomenlinnan ennen kuin rantauduimme Vallisaareen. Tyttöni on kesätöissä yhdessä saaren kahviloista. Kävimme moikkaamassa hänet.
Kävelimme Aleksanterin saarikierroksen 3 kilometriä hiekkapolkuja pitkin välillä pysähdellen Helsinki Biennalin teosten kohdalla.  Niityt kukkivat keltaisena ja puut vihersivät kauniisti. Lehmukset olivat kasvaneet todella isoiksi. Luonto on saanut villiintyä monessa paikassa saarella. Vallisaaren eteläosa on suljettu käytöstä, koska siellä on edelleen vaarallisia rakenteita.

Kierroksella näimme peuran hyppelemässä, joutsenia, perhosia
. Aleksanterinpatterin yläsillalta oli hienot näkymät kohti Suomenlinnan merimaisemaa. Alhaalla näkyi virkattu vaalea suuri teos. Biennaali 2025 aiheena on Suoja: Pinnan alla ja yläilmoissa, joksikin tullen ja jonnekin mennen.

Vallisaaren paluulautan läheltä pääsisi vierasvenesataman jälkeen pengertien kautta kallioiselle Kuninkaansaarelle. Kävimme katsomassa pengertien peilisen kaukoputkiteoksen, mutta seuraavalle Vallisaari-retkelle jäi Kuninkaansaaren 2,5 kilometrin reitti koluttavaksi.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia Kesäpäiviä!

Piipahdus Itä-Virossa

Aikaisen kesäloman aloitimme autoilemalla Itä-Viroon Suomenlahden rannalle ennen varsinaista kesälomasesonkia. Niin auto pakattiin ja menimme laivalla kohti Tallinnaa. Laivan kannella piti olla hyvin päällä, että tarkeni paistatella hetken auringossa.

Rypsipellot kukkivat keltaisenaan, kun ajelimme suoria maantieosuuksia itään. Muutamia haikaranpesiä huomasimme talojen piipuissa. Olen lukenut, että haikarat palaavat vuodesta toiseen samoille seuduille pesimään. Sunnuntaina oli rauhallista ajella. Reilussa parissa tunnissa pääsimme perille lomakylpyläämme Suomenlahdelle.

Lähdimme yhdessä päiväkävelylle mäntymetsän reunustamalle pitkälle hiekkarannalle. Meri oli aivan tyyni ja aurinko alkoi lämmittää. Sunnuntaipäivänä muutkin olivat tulleet katsomaan rantaa. Päätin, että seuraavana aamuna hölkkäisin rantaa pitkin majakalle saakka.

Narvan Raatihuoneella laitoimme ensimmäistä kertaa virtuaalilasit silmillemme ja katsoimme niillä tarinan menneisyyden Narvasta. Yhdestä aktivointipallosta pääsimme matkalle kohti Raatihuoneen tornia vauhdikkaasti. Tornin päähän on ripustettu haikara. Tiedätkö, että Led Zeppelin ilmalaivakin on aikoinaan ajellut Raatihuoneen yläpuolelta eteenpäin?

On ollut rentouttavaa lomailla uusissa maisemissa, liikkua luonnossa, käydä uimassa sekä saunomassa. Yhtenä iltana me kokeilimme ensimmäistä kertaa kylpylän suolahuonetta.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia alkukesän päiviä ja intoa liikkumiseen!

Kesäretkellä lähellä Nuuksiota

Lähdimme tutkimaan Siikajärven maisemia, löysimme pienen rauhallisen uimarannan ja sitä vastapäätä parin kilometrin ulkoilupolun. Tummat pilvet ympäröivät järveä, mutta onneksi aurinko vielä näyttäytyi ja järven vesi oli sopivan lämmintä. Aamupäivästä uimarannalla ei ollut ruuhkaa. Pojan kanssa uimme pariin kertaan ja sitten ulkoilupolulle kuntoilemaan.

Jatkoimme matkaa Veikkolaan, joka oli meille entuudestaan tutumpi paikka. Kiersimme urheilupuiston kuntorataa, matkalta löytyivät kuntoportaat, jotka nousimme ylös. Oli tosi lämmin päivä ja halusimme vielä uudestaan uimaan. Ajoimme pienen matkan autolla Lamminjärven uimarantaan, joka oli pientaloalueen reunalla. Kylläpä virkisti kivasti pulahtaa veteen!

Kotosalla olen kasvihuoneessani kasvattanut avomaan kurkkuja, tomaatteja ja paprikoita. Kaikki nämä olen istuttanut siemenestä ja keväällä oli vähän haasteita niiden kasvattamisessa. Kesä on ollut aika lämmin ja monesti on letkulla pitänyt kastella koko kasvihuone, jotta kasvini eivät ihan nuukahda. Kurkut ovat tänä vuonna olleet vähän puisen makuisia, välillä olen onneksi saanut ihan hyviäkin. Ehkä ne ovat kärsineet kuivuudesta.

Kesällä yritän joka päivä liikkua joko hölkäten, kävellen tai pyöräillen. Lähialueen kuntopolut ovat tulleet tutuiksi. Yhtenä iltapäivänä lähdin pyöräilemään ja päätin ajaa vähän pidemmän reitin. Puolimatkassa minua alkoi janottaa kovasti, kun aurinko porotti kuumasti. Mietin, että menisinkö syömään mustikoita vai miten jaksaisin kotiin asti, kun olin unohtanut juomapullon kotiin. Aurinko onneksi meni pilveen ja sain uudestaan voimia ajaa vauhdilla kotiin.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!

Ounasvaaran kesässä

Aloitimme heinäkuun lomailemalla Santasport Lapin Urheiluopistolla. Hämmästyimme, kun opistolla oli tupa täynnä maastojousiampujia, jotka kisailivat MM-kisojaan Ounasvaaran maisemissa. Heillä oli useita päiviä maastossa kilpailuja, jopa keski-kesän yöttömässä yössäkin. Me tyydyimme lenkkeilemään ja kävelemään mäkisillä reiteillä. Iltalenkki ensin alamäkeen ja sitten takaisin ylämäkeen. Uutukaiset kuntoportaat kävimme myös testaamassa.

Minulla oli useita kyläpaikkoja Rovaniemellä. Kävimme kahvittelemassa sekä vaihtamassa kuulumiset tätieni luona. Serkkuni kanssa lähdimme ”Kuninkaan laavulle” maisemia ihailemaan ja makkaraa grillaamaan. Kävelimme hiekkatietä ylämäkeen reilut parikilometriä ja pujottelimme kallion ylitse kohti laavua. Kylläpä sieltä avautui jylhä maisema Ounasjoen suuntaan.

Lapin kesään kuuluivat hyttyset, kylmä vesi ja mansikat. Mustikat olivat vasta kypsymässä raakileina. Rovaniemellä keskustassa pyöri kesäturisteja jonkin verran. Muutamana päivänä serkkuni ajeli bussia ja vei jousiampujia Ounasvaaralta kaupungin hotelleihin.

Arktikum-museon näyttelyssä katsoimme makuuasennossa revontuliesitystä. Se oli ihan jännittävä. ”Suomalaisen kansanuskomuksen mukaan Revontulet syntyvät siitä, että kettu juoksee tuntureilla ja saa kipinät aikaan hännällään.

Toivotan sinulle lukijani Aurinkoisia kesäpäiviä!

Elokuu puutarhassani

Kasvihuoneessani tomaatit on narulla nostettu kattoon, jotta ne kypsyisivät nopeammin. Joitain punaisia tomaatteja olen jo kerännyt ja laittanut salaatteihin. Kyllähän ne omat tomaatit maistuvat erinomaisilta, mehukkailta ja kesältä. Tulostin kotiini keittiön jääkaappiin kasvihuoneen hoito-ohjeet, kun olin muutaman päivän poissa. Ötökkäpaprikani piristyivät heinäkuussa ja ensimmäinen vihreä paprika on muuttumassa punaiseksi ja monta vihreää paprikaa tulossa lisää. Tämä on ensimmäinen kesäni kasvihuoneeni kanssa. Hellepäivinä siellä pitää käydä useaan kertaan suihkuttamassa ja kastelemassa.

Kasvimaassani muutama valkosipuli selvisi viime talvesta, suurinosa ei. En ole raaskinut ottaa sipulien päässä olevia pikkuisia kukkasipuleita pois, vaikka tiedän, että se vie osan voimasta ja maassa oleva sipuli jää pienemmäksi. Harakka meinasi syödä pensasmustikkani verkosta huolimatta, minun piti uudistaa verkkoja, jotta saisin omat pensasmustikkani. Kesäomenani ovat jo ohi, Pirjaa riitti omenapiirakoihin ja syötäväksi. Kaneliomenat jatkavat kypsymistä puussa.

Elokuun alussa poikkesi neljän vuoden tauon jälkeen Tallinnan helteeseen ja siellä kaduille mahtui hyvin kulkemaan, kun ei ollut ruuhkaa. Rotermannin kukkakauppa oli tehnyt timanttiananaksista hienon kukkakaaren, jota he kastelivat päivittäin. Karnalux -lankakauppaan en tällä kertaa ehtinyt piipahtaa, vaikka vähän olisi tehnyt mieli. Kesäkäsityönä tein parit oranssit villasukat.

Poikani kanssa olemme uineet viereisen kunnan hiekkakuopalla, kun meillä järvessä on sinilevää. Elokuu näyttää jatkuvat helteisenä, aamut ovat onneksi kivan viileitä. Muutaman kerran olen ollut ohjaajana Seurakisoissa, joissa kirmaavat ja hyppivät 4-9 vuotiaat lapset. Niissä harjoitellaan eri lajeja ja kerätään suoritustarroja omaan lajipassiin. Se on muuten jännää puuhaa…

Mukavia loppukesän päiviä sinulle lukijani!